Duffeli, takeista kaksikasvoisin

Duffelihan on takeista kaksikasvoisin.

1) Se on yhtä aikaa isukkitakki että nuoren miehen takki.

Elokuvassa Sankari vai vakooja (The Russia House) Sean Connery tekee pesäeroa James Bondin eleganssiin pukeutumalla pappamaisesti – kamelinväriseen duffeliin:

Toisaalta duffeleita näkee nykyään useimmiten nuorten päällä. Paheksuntaa aiheuttava nuoriso rälläsi duffeleissa jo aikoja sitten:

2) Duffeli on sekä Yhdysvaltain itärannikon huippuyliopistojen preppy/ivy-tyyliä, jossa suunnitella mitä isän rahoilla tehdä…


…että vasemman rannan pariisilaisopiskelijan univormu, jossa suunnitella vallankumousta:

Duffelin tausta on englantilaisessa laivastossa, jossa se oli upseeriston takki ensimmäisessä maailmansodassa, tarpeeksi paksu kestämään merituulet ja tyrskeet. Toisessa maailmansodassa sen kuuluisin kantaja oli marsalkka Bernard ”Monty”  Montgomery, jonka mukaan takkia joskus yhä kutsutaankin.


"Monty" Montgomery massiivisessa duffelissa

”Monty” Montgomery massiivisessa duffelissa

3) Duffeli on sekä militaristinen että ihan liian höntyisen näköinen ollakseen bad ass. Käyttäisikö Schwarzenegger duffelia? Ei. Karhuherra Paddington käyttää.

Kuten niin monen sotilastaustaisen vaatekappaleen, duffelinkin on pasifistinen väestönosa kaapannut. Onko tämä yritys omia ikoni militaristeilta ja pelastaa se näin fascistisista aikeista vai jonkinlaista dissonanttista yritystä vaikuttaa miehekkäältä siitä huolimatta, että on määrittämässä miehuutta uusiksi, en tiedä. Ehkä taustalla on perusluonteinen Gesunkenes Kulturgut -efekti. ”Alempi luokka” on nähnyt takkeja ”ylemmillä luokilla” ja halunnut lainata näiden karismaa. Duffelin tapauksessa ”alaluokkaa” edustivat nuoret ja ”yläluokkaa” isot, sodan käyneet miehekkäät aikuismiehet. Joka tapauksessa beatnikeillä ja kuuskytlukulaisilla näkyi duffeleita rauhanmarsseillakin.

4) Duffeli on hupullinen vaate, mutta itseään kunnioittava mies voi silti käyttää sitä.

Yleisesti ottaenhan huppuja käytetään tarkoituksessa näyttää rikolliselta tai muutoin BAD ASSiltä, tai vähintään lainata enemmän STREET CREDiä ja COOL-tyyppien auraa, vaikkei itse ihan niin GANGSTA ja TUHMA-TUHMA tohtisi ollakaan. Ellei hupulla peitä päätään, sen voi jättää kätevästi  roikkumaan selkään komeana kyttyränä, joka näyttää vanhan papan elefanttitautiselta kivespussilta. Duffeliin sen sijaan huppu on aina elimellisesti kuulunut, joten duffelin hupun hyväksymme osana duffelia.

Se toinen hyväksyttävä hupullinen vaate on tietysti verkkaripuku meleerattua puuvillaa.

(Picture source Internet, send me a note if there’s a problem)

Työhuonepaikka tarjolla Espoossa

Minulla on loistava työhuone, jossa on vain yksi haaste: se on liian hyvä minun vuokrattavakseni yksin. Nykyinen työhuonekämppikseni ei ensi vuonna enää tarvitse tilaa, joten etsin nyt uutta kämppistä jakamaan työhuoneen kanssani vuodenvaihteesta 2015 alkaen.

Työhuone sijaitsee Espoon Tapiolassa hyvien liikenneyhteyksien varrella, kuten asuntoilmoituksissa sanotaan. Se on mahtavan valoisa, siisti ja sisältää vessan ja vesipisteen. Myös minä olen siisti ja enimmäkseen valoisa.

Lisätietoja jaan mielelläni konstigblog ät gmail piste com -osoitteessa. Kysy pois, se ei velvoita mihinkään. Työhuoneen ja  vuokran jakaminen saadaan varmasti järjestettyä molemmille sopiviksi. Tilaan mahtuu hyvin kaksi työpöytää, kuvassa vain toinen:

Tilaa voi luonnollisesti käyttää myös varastona tai vaikka bassonsoittoon.

Jakakaa toki viestiä mahdollisesti kiinnostuneille, kiitos. Toivottavasti löydän tilalle uuden jakajan!

Edit 2015: Tilalle on löytynyt jakaja, kiitos vain.

Pahoittelut, uskonto ei ole katoamassa

Meidän aikanamme melko hallitseva edistyksen tarina uskoo, että uskonto on siirtymässä historiaan, koska ihminen on nyt niin ratkaisevasti älykkäämpi kuin ennen. Edistyksen tarinassa kasvaneen on vaikea nähdä maailma jonkin muun tarinan mukaan. Tässä olisi tarjolle muu tarina:

Kun niin sanottujen kuuskytlukulaisten (eli suurten ikäluokkien) sukupolvi nyt eläköityy ja siirtyy autuaampia maita parantamaan, heidän maailmanselityksensä hiipuu heidän jälkeensä pikkuhiljaa historiaan. 60-lukulainen luenta uskonnosta rakentuu marxismin käsitykselle uskonnosta sortona, sisältää rutkasti yleistä nuorison vastakulttuuria (eli itsenäistymisen uhmaa ja kapinaa auktoriteetteja vastaan) ja lisää tujauksen freudilaista teoriaa estoista ja niistä vapautumisesta. He ovat opettaneet tätä oppikirjoissaan ja romaaneissaan, kouluissaan, perheissään ja lauluissaan, joten heidän perinteellään on häntä, pitkä mutta suippeneva.

Tämän jälkeen uusi sukupolvi tekee mitä uusi sukupolvi aina tekee, aloittaa maailman selittämisen alusta uudelleen. 1970-luvulla syntyneet tulevat nyt siihen ikään, jossa he alkavat pohtia näitä asioita. Selvästi sitäonnytilmassa. Ja he ovat vapaita ajattelijoita, jotka suhtautuvat nyt uskontoon edeltäjien sukupolvikapinan jäljiltä siivotulta puhtaalta pöydältä. Kuuskytlukulaisten uskonnollisen epäuskonnollinen ajattelu näyttäytyy heille kalkkeutuneena: ojassa makaavien 50-lukulaisten olkinukkien ruoskimiselta. Ohessa graafinen esitys aiheesta:

 

Uskonto 2000-luvulla

Rohkea ja itsenäinen oman tien kulkija

Ymmärrän, että tämä voi turhauttaa vanhoja partoja. Kiittämättömyys on maailman palkka. Mutta ehkä kontekstin ymmärtäminen auttaa. Konteksti on niin erilainen kuin käytännössä voi. 1950-luvun yhä Jukolan-lukkarinkasvoinen kirkko >versus< vuosituhannen alun arka ja anteeksipyytelevä kirkko, jonka opit ovat viime vuosikymmenien liberaaliteologian vesittämät ja jolla on Kari Mäkismäisen ressukka ilme. Ei näitä juuri voi verrata.

Kun asiaa miettii edistyksen tarinasta vapautuneena, tuntuu omituiselta kuvitellakin, että niin valtavaa asiaa kuin uskonto ei löydettäisi uudestaan, että se vain unohtuisi. Sen tilalle ei voi kuvitella arvotyhjiötä, koska arvotyhjiöitä ei ole olemassa. 60-lukulaisilla oli sen tilalla sosialistisesta viitekehyksestä ammentava tulevaisuususko. Sama kehitysusko voimistaa yhä omalla tavallaan edistyneistöä: että he ovat tulevaisuuden airueita, joilla on historia puolellaan jo etukäteen, koska historian kehitys on vääjäämättömän mekanismin myötä menossa heidän suuntaansa. Maallistunut Ruotsi voi olla ateistiselle edistyneistölle tässäkin edelläkävijä, joka viitoittaa koko maailman tulevaisuutta. Tosin Ruotsi ei ole niinkään maallistumassa kuin islamisoitumassa. Ja koko edistyneistökään ei ole yhtä selvän kirkkovastaista kuin silloin vanhoina aikoina (yo. esimerkkilinkit).

(Marxilaisilla oli sentään puolellaan dialektinen materialismi, joka todisti ”tieteellisesti”, mihin historia johtaa. Onko nykyedistyneistöllä korvaavaa teoriaa, vai perustuuko heidän näkemyksensä maailman valaistumisesta pelkästään uskoon, haluun ja lyhyen aikavälin havaintoihin lähipiirissä?)

Pieni ja kuuluva alajaosto edistyneistöä edustaa skientismiä, eli uskoa tiedemiehen täydellisyyteen, mutta skientismistä näkee jo päältä, ettei siitä ole kuin pienen porukan ideologiaksi: niin kylmä se on ja ennen kaikkea puhuttelee vain (tärkeätä mutta) häviävän pientä osaa ihmisessä, aivojen etuotsalohkoa.

Tämän pitkällisen johdannon jälkeen: Alan tästä kuusta lähtien kirjoittaa omia pohdintojani aiheesta aloittaessani kolumnistina ESSEssä eli Espoon Seurakuntasanomissa. Ilmeisesti haastatteluni päivän lehdessä ja mahdollisesti kolumninikin näkyvät myös Vantaan puolella Laurissa.

Suuntaa-antava luettelo pakastimen sisällöstä

Kiireinen työviikko. Listalla kahden kolumnin kirjoittaminen, nettikurssin vetäminen, uuden luennon valmistaminen ja vanhan kertaaminen, vastaanottotekstien lukeminen, haastattelun lukeminen ja kommentointi, valmisteluja erästä lehtijuttua varten… ja koko ajan tietysti kahden kirjan valmistelu –  romaaninkokoinen kääntyily pään sisällä ja muistiinpanojen pisinä vapaa-ajalla. Työnteko ruokkii työteliäisyyttä, ja on tärkeää olla tarvittu, joten tämä ei ole valitus.

Pakastin hajosi. Miksi juuri nyt kun se on aivan täynnä? Varmaan juuri siksi.

Tässä Perecin hengessä suuntaa-antava luettelo hajonneen pakastimeni sisällöstä, joka on nyt toimitettu tätini pakastimeen. (Tätini on New Yorkissa: jos luet tämän, täti, kiitos pakkasen lainasta, tarkoitus on hakea ne tavara pois ennen kuin saavut.)

kaksi nippua tilliä

yksi paksu pussi persiljaa

nippu basilikaa

inkivääri

yksi teeri
kaksi kyyhkyä
neljä allia
pussi luomukaritsan potkaa
vakuumipussi karitsan sydämiä (5 kpl)
vakuumipussi yhtä monen karitsan munuaisia
iso avattu pussi mustikoita

avattu pussi puolukoita

kaksi pussia mustaherukoita

tyrnimarjoja 6 pussia
tyrnimehua 6 pussia

vakuumipussi luomukaritsan ribsejä

pussi, jossa lukee ”jalat”, sisältö mahd. jänistä

avattu pussi vihreitä papuja
sitruunaruohotanko
puolikas pussukka thaimaalaisihmisen tulista thai-chilitahnaa
ruodottomia ahvenfileitä neljä pussia
pussi naudan luita
pussi kanan luita
2 minigripiä valkoviinia
3 minigripiä demi-glacea

2 minigripiä lihalientä
4 puolikasta minigripiä ankanrasvaa

pieni kääre häränhäntiä

Listasta puuttuu jäätelökoneen kulho, koska sillä ei ollut tilaa pakastimessa.
Erityiskiitos minut ruuissa pitämisestä Juhani ja Leena Syrjälle.

Syy miksi osa riveistä on peräkkäin ja toisten välillä on tauko, johtuu korkeammista ATK-asioista, joita ei minun lahjoillani ratkota.

Kuvan villisika liittyy tapaukseen hyvin etäisesti.

Kuvan villisika liittyy tapaukseen hirveän etäisesti

Jaan samalla päässäni viime päivät soineen laulun maagisessa uskossa, että se nyt jättää minut.