Viimeinen kaatunut on täällä

Tekijänkappaleet saapuivat minulle pahvilaatikossa. Viimeinen kaatunut on nyt viimeisen kerran valmis.

Mitä Sinä teit koronapandemian aikana? Minun on helppo vastata kysymykseen. En pelastanut henkiä, mutta tein tämän.

Sodassa jonkun osa on aina kaatua viimeisenä – vaikka sota olisi jo kuulutettu loppuneeksi.

Koronan aikana tein tämän Viimeisen kaatuneen. Työ alkoi Vaaran vuosien ilmestyttyä maaliskuussa 2020, kun maailma suljettiin. Työ loppui nyt, kun korona on lopultakin haihtumassa kesään.

Viimeinen kaatunut on vielä edeltäjäänsäkin suoraviivaisempaa toimintaa, koska vetovuorossa ovat toiminnan tyypit Aarne ja Helen Salo. Pidän tästä kirjasta, ja uskon teidänkin pitävän.

Virallinen ilmestymispäivä on ensi maanantai, jolloin viimeistään kirjaa löytyy joka kaupasta. Ehkä se on jonnekin livahtanut jo aiemmin, omia teitään, yön turvin.

Olen ke 26.5. puhumassa kirjasta haastattelussa, jonka voit katsoa netissä suorana.

Romaanin valmistumisen dramaturgiasta

Sivuille on lisätty uusi ”Sivu” uudelle romaanilleni Viimeinen kaatunut. Kirja on nyt valmistunut toista kertaa, pari vielä edessä.

Kirja vähän niin kuin valmistuu, kun lähettää valmiin käsikirjoituksen kustannustoimittajalle. Se on ensimmäinen valmis versio kirjaa, ja jos kirjailija jäisi auton alle, sen voisi hänen puolestaan painaa. Mutta sitä on ennenaikaista juhlia. Kustannustoimittaja laittaa punakynäversionsa lähipäivinä takaisin, ja työ jatkuu. Olet itsekin käsikirjoituksen valmistumisen kiihkeinä loppuviikkoina saanut ajatusprosessit niin liikkeelle, ettei pääsi ole pysähtynyt Lähetä-nappia painaessa, joten sinulle on ehtinyt tulla omiakin korjausehdotuksia kuten sanotaan kynsien kasvavan kuoleman jälkeen.

Romaani valmistuu toisen kerran, kun lähetät tämän toisen, korjatun ja parannellun version kustannustoimittajalle. Nyt se on valmis jo sinunkin mielestäsi, tai ainakin osaat jo kokemuksesta varoa enää tämän jälkeen lisäämästä viime tingan hätiköityjä muutoksia. Nyt on alkanut se prosessi, jossa lintu lentää pesästä ja irrottaudut emotionaalisesti romaanista ja sen hahmoista.

Mutta tätäkin on ennenaikaista juhlia. Kirja ei ole vielä tipahtanut, tämän jälkeen luet vielä taittoversion. Käsikirjoitus on nyt aseteltu painokonetta varten, se näyttää jo puoliksi kirjalta eikä enää Word-tiedostolta. Muutoksia voi vielä tehdä, mielellään ei paljon, ettei asettelut hirveästi muutu, mutta pientä korjattavaa löytyy vielä, vähintään lyöntivirheitä. Olisi hätiköintiä juhlia ennen kun taittoversio on saatettu kunnialla painoon.

Sitten kun saat kustantamosta kuittauksen, että taittoversio lähti nyt painettavaksi, siinä voisi olla juhlan paikka. Nyt et voi tehdä kirjalle enää mitään, nyt se on itsenäinen, tästä eteenpäin se on lukijoiden omaisuutta eikä enää omaasi. Mutta tällainen tekstiviesti ei oikein tunnu enää juhlalta, et ole tehnyt mitään sen eteen ja sitä paitsi, muutaman viikon päästä saat tuoreet kirjat kotiisi painosta.

Siinä voisi olla juhlan paikka, kun saat tekijänkappaleet uutta kirjaa. Mutta olet melkein-juhlinut tämän kirjan valmistumista kolme kertaa aiemminkin, joten on se vähän jo tehty. Sitä paitsi kirjahan valmistui jo pari kuukautta sitten, ja kuukautta sitten, ja kerran siinä välissä. Juhlitaan sitten kun seuraava osa valmistuu.

Viimeinen kaatunut kaupoissa toukokuun puolivälissä.