Seuraa ensimmäinen vaan ei viimeinen lukijahaaste Totuuden tiimoilta. Tarkka lukija palkitaan!
Kysymys kuuluu:
Mikä Totuus naisistan luku sisältää viittaukset sekä yhteen Ahneiden ja viattomien novelliin että Kaikki on sanottuun?
Vastaa kommenttina tämän postin alle: kerro luku ja minkälaiset sisältöviittaukset ovat kyseessä. Ensimmäiselle oikein vastanneelle postitan omistuskirjoitetun kopion Totuutta. Jos sinulla on jo oma nide, voit antaa toisen kaverille.
Kommentit sulkeutuvat 30 päivän sisällä, ja ellei oikeaa vastausta ole löytynyt, kirja menee sille, joka tarjosi ensimmäinen vastauksen, oli oikea tai ei. Olen avoin hyväksymään useamman kuin yhden oikean vastauksen, jos hyvin perustellaan.
*
En ymmärrä kirjailijoita, jotka pystyvät kuuntelemaan musiikkia kirjoittaessaan. Siksi seuraava soittolista ei olekaan minun soundtrackini, vaan Roosa Koskikarin. Kappaleet eivät ole samassa järjestyksessä kuin kirjassa.
Joonas Konstig 
Tää on aika vaikea. Pohdin novellin ”Naiset joiden kanssa vanhenemme” Leenaa, joka tuoksuu ruusulta, mutta katsellessani uusimmasta romaanista käsin tätä kysymystä, ei mulla soita kelloa. Oon sattuneista syistä pyörittänyt Joonas Konstigin teoksia, uusintakin, ja mietin, et mikä se on, mitä se on, se kaikki kauneus tuossa ”Kaikki on sanottu”- romaanissa ja sen autenttisen tuntuisessa maailmankuvassa – jos lasinpuhaltaja voisi puhaltaa sielusta, henkimaailman juovista punaisesta pirtanauhasta valvotuista unista ja se romsku olisi se lasi, kirkas kun on. Totuus naisista on taas kulttuurisesti monikerroksinen…Pentti Holappa oli sanonut kulturellien roolien unohtamisesta tässä jutussa http://www.apu.fi/kategoria/mita-olen-oppinut
Jupu. Tsori. Mä en tiedä.
Kiitos kuule kirjoittamisesta kuitenkin!
Tämä on vaikea, joten viiden pisteen vihjeenä. Jutut, joihin TN:n luvussa viitataan, ovat A&V:n ensimmäisessä novellissa ja KOSin lopussa.
Luvussa 25 Roosan aivastus indikoi seksuaalista kiihottumista, kuten Kirsillä ”Kaikki maailman liha”-novellissa…hain tästä luvusta viittauksia jo aiemmin. Mico arpineen ja tarinoineen muistuttaa, kuinka vika ei ole lapsissa vaan aikuisissa… Mietin siis isää, joka Micon sanoin ”tavallaan on aina mukana” vaikkei täällä – Kos:n lopussa Toma, Henkku ja Samu käyvät isän haudalla. Kos:n lopussa on temaattisesti samanlaisia aineksia, joista voisi tulkinnalla juontaa yhtäläisyyksiä Totuuden useaankin lukuun.
Sepä se luku! KOS-viittauksena mielessäni oli konkreettisesti toisen päälle kirjoittaminen, mitä Mico ja Samu tekevät. Meilaan sinulle.
Hei, ihanaa! Mä nimittäin mietin tätä kyllä jo heti silloin, kun postasit – kiitos siis vihjeistä. Juu, Samu kirjoittaa Erican selkään. Tää oli oikein kiva close reading-pähkinä, etenkin syystä että palasin eilen vikan sadan sivun verran KOS:n maailmaan, ja sen verran siitä pidän, että lukenen koko romaanin uudelleen. Happy happy joy joy, chitty chitty bang bang ” )
Paluuviite: Kesän lukijahaaste | Joonas Konstig