Sunnuntai, 18 lokakuuta.

Pyöräilin nolla-asteisessa Laurinlahdessa. Kävin E:n talolla. Tapasin Kimmon, se näytti ihan krapulaiselta. Katsoin Miehen joka tiesi liikaa. Käy luonnolle -juontajalta näkyi pikkuhousut.

*

Tein varmaan ihan positiivisen vaikutelman (ei kun mieleenpainuvan) E:hen kun kuviksentunnilla teimme kipsikäsiä niin kuljin välkällä kahdesti hänen ohitseen vasen käsi Spock-kipsissä. Lisäksi juttelin Jaanan kanssa hänen luokkansa kulkiessa ohi.

52 kiloa. Luku tosin heittelehtii.

*

Päivä toisensa jälkeen menee ohi, enkä ole vieläkään edes tuttu hänelle. Pitäisiköhän mennä partioon jos hän on kerran siellä. Ainakin siitä päätellen, että hän joskus kulki bussipysäkin ohi kädessään jotain, jota luulin makuupussiksi. (ZZ Top). Olen nyt pitänyt tätä päiväkirjaa viikon oikeastaan vain hänen takiaan.

*

Olen nyt siirtänyt kauniiden naisten listani näille sivuille. Mukaan pääsevät kaikki tarpeeksi kauniit naiset televisiosta ja elokuvista:

Elisabeth Shue (Adventures in Babysitting)

Nancy Valen (Hull High)

Madeleine Stowe (Kyttäyskeikka)

Meg Ryan (When Harry Met Sally)

Claudine Auger (Pallosalama)

Robin Wright (Toys)

Stefanie Powers (Seitsemän rohkeaa 2)

omena-Oil of Ulay -mainoksen lyhythiuksinen tyttö

*

Yksilöllisyys on avainsanani. En voi sietää massaa, stereotyyppejä, keskiälyisiä. Keskiarvolla ei ole mitään tekemistä älyllisyyden kanssa. Henkilön älyllisyyden näen kun tapaan henkilön. Ensivaikutelmakin kertoo suunnattoman paljon, ja jos viettää aikaa kauemmin henkilön kanssa uskon pystyväni tekemään täyden analyysin. Todet ja Epäaidot ihmiset erottuvat. Epäaitoutta en voi sietää. Se on typerille ihmisille.
Pidänköhän näitäkin kirjoituksia naurettavina – olenko keski-ikäisenä Massaa?

*

… Mutta then again, mikä on Yliluonnollista? Se mihin ei ole selitystä? Silloinhan kaikki olisi Luonnotonta. Pelottavaa ajatella omassa sängyssä näin syvällistä.

En vietä aikaani Ajatellen. Ajatuksia vain silloin tällöin syntyy, enkä halunnut niitä unohtaa.

Sokrates on ultimate wise dude.
*
Näin E:n tänään aika läheltä. Kävelimme vastakkain hyvin läheltä likeltä. Hän oli myös käytävävaksisijaisena vikan tunnin: pidimme melko kovaa ääntä joten hän varmaan kyllä tietää missä kokoontumispaikkani on. Olenkohan vain yksi tylsä kasvo väkijoukossa vai tietääkö hän minut?

Muistaako hän tanssimme?

Hänen hiuksensa olivat tänään poninhännällä.

Pitäisiköhän minun kirjoittaa joku runo tai jotain tähän loppuun. Se olisi kumminkin tuosta tytöstä. Miksi olen niin hulluna häneen?

Pohditaan huomenna en nyt jaksa enää.
*

All-stars band

Bass: Cliff Burton
Lead Guitar: Jimi Hendrix
Second Guitar:  Joe Mascis jr.
Drums:

Vocal: Weiland / Axl Rose / Greg Graffin

*

Axis: Bold as Love on maailman paras levy. Olen muuten fiksumpi koko ajan enemmän. Milloinkohan loppuu?

*
Hah! Sain aineesta 9 ja opettaja luki sen (tai minä oikeastaan luin, koska käsialani on mikä on) ja sanoi että kyllä se oli taputusten arvoinen. Voi kun E. olisi ollut kuulemassa.

Hän näyttää luonteeltaan juuri sopivalta minulle.

*
MOVIEBOOK: *****

Vankileiri 17, Billy Wilder, USA 1953
Mansikoita ja verta, USA 1970
Tarinoita Hollywoodista, USA 199?

Kun Harry tapasi Sallyn, Nora Ephron, USA 1993

Carrie, Brian di Palma, USA 1976

Olemisen sietämätön keveys, USA 1988,

Das Boot, Wolfgang Petersen, 1981 Saksa

*
Olen tuntenut laajenevaa mielenkiintoa tuota vaaleaa, poninhäntäistä tyttöä kohtaan. Hän on E:n kaveri ja olen nähnyt hänet useasti yksin. Se olisi helpompaa lähestymisen kannalta. Ei tuo poninhäntä niin hullu ole.

***

Olen tehnyt romaania työstäessä tiliä oman nuoruutenikin kanssa, ja ajattelin jakaa joitain otteita utile dulci.  Aloin pitää päiväkirjaa yläasteella. Suosittelen. Käyn näitä läpi aina silloin tällöin, ja ne ovat aina tuoreita. Päiväkirja on huvittava väline, koska se osoittaa yksilöllisyyden illuusioksi. Kliseet ovat kliseitä syystäkin. Asteikolla yhdestä kymmeneen en kehdannut näissä otteissa nousta seiskaa nolommaksi.
Älkää luottako minuun tässä, sillä minulla on taipumusta tarinallistaa, mutta on ilmeistä, että tämä tyttö ”E.” sai minut päiväkirjoittamaan ja päiväkirjoittaminen taas sai minut kirjoittamaan. Ei ole sanottua olisinko jatkanut kirjoittamista, jos olisin alkanut viettää iltojani E:n kanssa. Kirjailijan taustalla lie aina jonkinlainen faustilainen kauppa.