Totuus naisista on nyt toisella painoksella. Lukijat ovat löytäneet sen ja pitäneet siitä ja maailma ei ole paha. En lähde tässä kommentoimaan vastaanottoa sen kummemmin kuin parilla asialla: Ihmiset taitavat lukea kirjoja paljon vähemmän tarkasti kuin kuvittelin. Romaanissa on tasoja, joita ei ole juurikaan huomattu ja jopa juttuja, joita ei ole ollenkaan löydetty. Ja kyllä, kirja sisältää lunastuksen nimelleen. Mutta eihän sitä nyt ole siellä alleviivattu sentään.

* Esiinnyn Tapiolan kirjastossa to 23.5. klo 18.00. Sijainti on oivallinen, koska paitsi että Tapiolan kirjasto on romaanin tapahtumapaikkoja, olen kirjoittanut romaanin ensimmäisiä lukuja siellä marraskuussa 2011. Tervetuloa paikalle!

Liityin Espoon kirjailijoihin viime vuonna, ja järjestön antologiassa Espoo – Kirjailijoiden kaupunki (2010)  grand old man Uolevi Itkonen pahoittelee sitä, ettei vielä ole kirjoitettu ”sitä” espoolaisromaania. Haluaisin nyt tarjota Totuuden tavoittelemaan titteliä The great espoolaisromaani. Sen kirjoittaja on syntyperäinen espoolainen, se tapahtuu ympäri Espoota ja kuten eräs bloggarikin kirjoitti, on kovin espoolainen. (Linkin takaa löytyy, kuten usein tapahtuu, uusia linkkejä kirjan blogiarvioihin.)

* La 25.5. on Nuoren Voiman Liiton järjestämä Sanaamo – Nuorten sanataidetapahtuma, jossa minä ja Sirpa Kähkönen annamme palautetta nuorten novelleista.

* Syksyllä aloitan luovan kirjoittamisen opettajana Kriittisessä korkeakoulussa. Kriittinen on ehkä maan paras paikka saada luovan kirjoittamisen opetusta, joten suhtaudun virkaani innolla ja antaumuksella.

* Syksyllä ilmestyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta tietoteos Dialogi kaunokirjallisuudessa (toim. Aino Koivisto ja Elise Nykänen). Se kiinnostaa, eikä kiinnostusta latista yhtään, että siinä tutkitaan myös minun kaunokirjallisuuttani.

Mitä vielä? Kaikenlaista muutakin erinomaista on tekeillä, mutta niistä ei voi vielä puhua. Hyvää helatorstaita, äitienpäivää ja mitä näitä on.