Tämä on jatkoa kirjoitukselle Aloita niin läheltä loppua kuin mahdollista

Hyvä kysymys kirjoittajan kysyä itseltään: Miksi kerrot tämän?

Se on asettumista lukijan asemaan. Kysymys tehdään lukijan suulla.

Yksi hyvä vastaus siihen on: koska kirjaa ei voi ymmärtää ilman sitä. Koska se on osa juonen helminauhaa, jota ei voi poistaa sen takia, mitä tapahtuu ennen sitä ja sen takia mitä tapahtuu sen jälkeen.

Esimerkki. Disneyn klassisen piirretyn Dumbon juonirakenne. Dumbo on lasten satu, mutta lastenkirjat ovat hyviä havainnollistamiseen, koska niiden rakenne on selkeä. Dumbon käsikirjoittajat ovat aikuisia ensiluokan ammattilaisia.

Dumbon jujuna on, että päähenkilö tekee heikkoudestaan vahvuuden. Hänellä on liian isot korvat, hän kärsii niistä. Jos tämä on lähtötilanne, lopputilanteen pitää klassisessa juonellisessa tarinassa olla se, että Dumbolla menee hyvin. Eikä miten tahansa hyvin, vaan niin että saman asian johdosta, jonka takia hän on alussa ”alhaalla”, hän on lopussa ”ylhäällä”. Luonne on kohtalo: Dumbon ”luonto”, hänen ideansa, on hänen suuret korvansa. Aristoteleen käsittein Dumbon rakenne on ”komedia”, koska se määritelmän mukaan alkaa ikävästi ja päättyy hyvin, siinä missä ”tragedia” päinvastoin alkaa korkealta ja päättyy alas.

Eli Dumbo on tarina norsusta, josta tulee heikkoutensa takia sankari. Alkutilanne A: Hänellä on liian isot korvat. Loppu B: Hän osaakin lentää niillä. Miten alusta A päästään loppuun B? Jos Dumbo vain eräänä päivänä huomaa osaavansa lentää, tarinasta ei ole mihinkään. Asiat eivät johda toisiinsa eli eivät muodosta narratiivia. Mutta Dumbon käsikirjoittajat* ovat taitavia. Näin he ovat rakenteen ratkaisseet. Aloita lukeminen alhaalta alusta ja etene ylemmäs kohti loppua.

Loppu: Dumbo on tähti ja kaikki hyvin äitinsä kanssa.

▲

Dumbo lentää sirkuksessa

▲

Taikasulka-sivupolku -> ”usko itseesi!”

▲

Dumbo tajuaa osaavansa lentää (Varikset)

▲

Dumbo herää puusta

▲

(vedessä onkin viiniä ja) Dumbo humaltuu

▲

Saa hikan. Timotei käskee juomaan hikan pois.

▲

Itkee esityksen jälkeen

▲

Dumbo alennetaan esityksen naurunaiheeksi. (Dumbon ”pohjat”)

▲

Dumbo kaataa norsupyramidin –> Katastrofi

▲

Norsupyramidi esitetään: Dumbo kompastuu korviinsa (luonne on kohtalo)

▲

Timotei keksii idean, jolla auttaa Dumboa: norsupyramidi

▲

Timotei-hiiri säälii Dumboa

▲

Muut norsut haukkuvat Jumboa & Dumboa

▲

Jumbo suuttuu, uhkaa lapsia & viedään pois

▲

Lapset pilkkaavat Dumboa

▲

Alku: Paraati: Dumbon korvat esillä kaupungissa

1. Ekspositio: Jumbo-äiti on halunnut oman vauvan ja saa sen.

2. Konflikti: Vauvalla on pilkattavan isot korvat.

Mitään nuolen erottamaa helmeä tässä juonen helmikorussa ei voi poistaa kokonaisuuden repeämättä. Katsotaan pari kohtaa erityisesti:

– Dumbon humalakohtaus on kuuluisa, ja se ei ole tarpeeton: sekä syy humaltumiseen (kohtalokas erehdys juoda vettä, johon pelleiltä on kaatunut kuohuviiniä) että humaltumisen seuraus (hän on lentänyt) ovat välttämättömiä, joten känni-irrottelukohtaus kuuluu juonen raameihin. Taitamaton kirjoittaja olisi vain lätkäissyt kännikohtauksen sinne välikevennykseksi, koska se on hauska. Dumbon kirjoittaja laittoi sen osaksi juonta. Tätä tarkoittaa kun kirjoitin aiemmin, että kaiken mitä voi tehdä ilman juonta, voi tehdä paremmin juonen kanssa.

– Taikasulka-episodi: Tricksterhahmot varikset antavat Dumbolle sulan, ja väittävät, että tämän taikasulan avulla Dumbo osaa lentää. Kesken lentoesityksen sulka tippuu Dumbolta ja hän luulee putoavansa kuolemaan. Mutta Timotei käskee: et tarvitse sulkaa, osaat lentää ilman sitä. Taikasulka tarjoaa tarinan opetuksen (Usko itseesi niin onnistut), plus sillä on juonellinen tehtävä: ilman sitä koko loppukliimaksi (lentokohtaus sirkuksessa) olisi läpihuutojuttu: yleisö tietää jo, että Dumbo osaa lentää, joten lentokohtaus olisi vain maalausta ilman sitä.

Dumbon moraali on klassisen kristillinen: hyljeksityistä tulee sankareita, hiljaiset perivät maan, viimeiset tulevat ensimmäiseksi. Dumbo on Ruma ankanpoikanen ja hobitti Frodo. Ratkaisevassa auttajan roolissa olevaa Timoteita motivoi myötätunto halveksittua Dumboa kohtaan. (Nykyisin muodikkaampaa olisi uhriutuminen ja vaikeuksien poistaminen pikemmin kuin vaikeuksien voittaminen sekä rakenteellinen ratkaisu ongelmaan pikemminkin kuin hyveeseen pohjautuva moraali, mutta tämä estäisi Dumbon kehityksen.)

Alkuperäisessä Dumbossa Dumbon auttaja on lintu, punarinta nimeltä Robin. Disneyversiossa auttaja on hiiri, joka on saduissa norsujen luontainen vihollinen. Tämä on mietitympää, tiheämpää, eli Disneyn käsikirjoittajat lisäsivät tarinaan yhden tiheyden tason.

Vaikka Dumbo on lasten piirretty, se on kunnioitettavan osaavasti käsikirjoitettu. Dumbon tarjoamat käsikirjoitusopit soveltuvat muutettavat muutettuina aikuisten kirjallisuuteenkiin. Siinä juoni on usein paljon kätketympi. Ainakaan kotimaisessa kirjallisuudessa ei näe ollenkaan liikaa juonen hallintaa.

* Kunnia kelle kunnia kuuluu: Dumbon alkuperäinen idea on Helen Abersonin, mutta käsikirjoituksen tästä ideasta muokkasivat Disney-elokuvaan Dick Huemer ja Joe Grant.