Vietin viime viikolla toimittaja Jussi Mankkisen kanssa hauskan iltapäivän, ja hänen siitä kirjoittamansa artikkeli on luettavissa täällä Ylen Kulttuurivieras-sivulla.
Jutteluani Yle Puheen toimittajan Panu Hietanevan kanssa taas kuullaan tänään tiistaina klo 13. alkavassa Perttu Häkkisen ohjelmassa radiossa sekä Areenan kautta täällä: https://areena.yle.fi/1-4300089
Edit: Torstaina aamuyhdeksän tiimoilla olen menossa Radio Rockiin.
Joonas Konstig 
Ylen kulttuurivieras-kirjoituksessa lainataan ajatuksiasi: ”Syntyi rakkauden kultti, jossa mies kouli itseään ollakseen naisen rakkauden arvoinen. Ritarit innostuivat nopeasti uudesta radikaalista aatteesta ja etenkin siitä, kuinka naisia tulisi kohdella.
– Jälkikäteen ajatellen tämä on käsittämätöntä. Ritarit olivat ammattitappajia ja ritarirunouden tärkein päämäärä oli kertoa, kuka lyö eniten käsiä irti viholliselta. Yhtäkkiä väkivalta ei enää riittänytkään siihen, että olit kova tyyppi, vaan miehen kunniaan liitettiin myös se, kuinka hän kohteli naisia.
Vastaavaa ajattelumallia ei löydy aiemmista historiallisista soturikulttuureista, joten Konstigin mukaan kyse oli hyvin mullistavista ajatuksista.
– Tällaiset isot aatevirtaukset liikkuvat ja vaikuttavat hitaasti. Uskon, että tämän pohjalta on syntynyt myös nykyisen kaltainen eurooppalainen käsitys tasa-arvosta.”
En ole missään kohtaa kirjoituksiasi ja haastattelujasi nähnyt ehdotettavaksi selitystä tälle ritariaatteen ja herrasmiesmäisen elämän kunnioittamisen kulttuurille. Se vain tuli jostain. Eikö selitys voisi olla se ilmeisin, eli kristinuskon juurtuminen ja sen oppien pikkuhiljainen omaksuminen jopa käytäntöön? Miksi sivuutat Euroopan kristillisen perinnön tuosta vain vaikka samaan aikaan ihmettelet, ettei samurailla tai mongoliarmeijoilla eikä spartalaisilla ollut vastaavaa kunniakoodia heikompiaan ja naisia kohtaan?
Hei Mika!
Yo. on toki toimittajan kirjoitus, ei minun. Mutta ellen nyt aivan väärin muista, viittaan kyllä kirjassani tuohon loppupohjimmaiseen syyhyn – onhan se tosiaan ilmeinen. Ritarien symboli, fleur de lis, symboloi ritariaatetta, tietoa ja (kristin)uskoa.
Se lähimmän tason syy, ritariromantiikan, siis runouden yms. suuntauksen, synty on se mitä tuossa pätkässä ihmetellään.
JK