Poikkeustilapäivät 37 ja 38: Tarinoiden voimasta ja poltetusta maasta

Päivä 37, keskiviikko

 

Koronahuippu on Suomessa jo ohitettu, arvioi THL:n erikoistutkija Vänskä. Vänskän mukaan tartuttavuutta kuvaava luku on laskenut alemmas kuin THL:n maaliskuun lopun ennusteessa. Tuolloin arvioitiin, että luku asettuisi 1,6:n tuntumaan, jolloin tartunnan saanut levittäisi sen keskimäärin 1,6 ihmiseen.
– Nyt tartuttavuutta kuvaava luku R0 olisi ykkösessä tai sen alle, eli tartuntojen määrä olisi laskussa.

Oloni on antiklimaattinen, suorastaan kierosti pettynyt! Huippu tuli ja meni näkymättä mitenkään. Elimme arkea, oli huippu, elimme arkea ja huippu olikin jo mennyt. Not with a bang, but with a whimper aikoo tämä epidemia loppua. Ja kitinästä tulee pitkähäntäinen, kesän yli, syksylläkin vaikuttaa vielä. Koronan draaman kaari on huono. Olisi psykologisesti hyvä, että epidemia saisi selkeän, kvalitatiivisen lopun – ei  siis kvantitatiivisen erilaisen eli aste-eron, vaan oleellisen, binäärisen eron edeltävään: Oli aika koronaepidemian aikaan, mutta päivänä x se loppui ja silloin saatoimme kaikki tehdä z.

Berliinin muurin murtuminen oli tällainen kvalitatiivinen muutos. Sen takia se oli niin tärkeä tapahtuma. Ei muuria purettu kivi päivässä. Se kaatui, tuli aukko, ja aukosta ihmiset kulkivat läpi. Tällainen on psykologisesti keskeisen tärkeää, siihen perustuu tarinoiden voima.

Joka tapauksessa Ruisrock on peruttu ja kesän muut festarit ja tapahtumat elokuun alkuun asti. Partiolaisten suuri kesäleiri Väiski on peruttu, tai ”siirtyy vuoteen 2021”- Saksan Oktoberfest on peruttu.

Sillä välin Ruotsissa jonotetaan jätskiä:

Tukholma viikonloppuna. Kuvakaappauksen kohde EPA/AOP. Onko sallittua ottaa kuvakaappaus kuvasta ja liittää se sivuilleen, kertokaahan te? Uhriton rikos, korkeintaan.

Ruotsissa nähdään jo merkkejä laumasuojan saamisesta.
–Laskelmiemme mukaan Tukholmassa saavutetaan laumasuoja toukokuun aikana, sanoi lähetyksessä haastateltu Ruotsin valtionepidemiolgi Anders Tegnell.

Norjalaiset katselevat nyt naapuriaan ja miettivät, olisiko meidänkin pitänyt tehdä noin. Norja on kärsinyt taloudellisesti erityisen pahasti, pahemmin kuin 90-luvulla. Tv-ohjelma oli laskenut, että norjalaisia on kymmenen kertaa enemmän lomautettuina kuin ruotsalaisia ja Norjan työttömyys tulee olemaan kaksi kertaa Ruotsia suurempi. Tyytymättömyys tilanteeseen on ymmärrettävästi suuri, vaikka norjalaisia on kuollut koronavirukseen paljon vähemmän kuin ruotsalaisia. Ruotsissa pandemia on aiheuttanut 100 000 asukasta kohti 11,76 kuolemaa. Norjassa vastaava luku on 2,42.

Anders Tegnell, supersankari vai arkkirikollinen… Mastermind vai Saddam Husseinin tiedotusministeri. Mitä jos Ruotsin valtioepidemiologi Tegnell olisi ainoana lukenut tilanteen oikein? Ja kylmähermoisesti pitänyt kiinni linjastaan kritiikin ja kuolemien viuhuessa? Sehän olisi sotajohtajan rooli. Ruotsin sotaministeri Churchill. Paitsi että Ruotsi aikoo laistaa tästäkin sodasta.

Joka tapauksessa yli 70-vuotiaat eivät saa Ruotsissakaan tavata lastenlapsiaan koko kesänä, arvelee Tegnell. Tilanne Suomessa tuskin on liberaalimpi.

*

Ylipaino on tupakointiakin suurempi riskitekijä vakavaan koronatautiin. Taas ylipaino. Silti tupakointi on häpäisty paarialuokkaan ja ylipaino ei. Miksi näin? Tupakointi on helpompi kitkeä kansasta pois kuin ylipaino, koska sen tupakoinnin vastainen viestintä on helppoa, ja viestintä  taas on helppoa, koska se on binääristä ja konkreettista. Tupakka paha, ei-tupakka hyvä. Hyvin selkeä mustavalkoinen narratiivi. Keuhkosi ennen tupakkaa – aloitat tupakoinnin – keuhkosi tupakoinnin jälkeen syöpäisinä. Alku – käännekohta – loppu; tupakka – aiheuttaa – syöpää. Lapsikin tajuaa sen, eli se on määritelmän mukaan tehokasta viestintää.

Mutta miten tämä toimii ylipainon kohdalla, kun ylipainoa ei osteta kaupasta, vaan se syntyy monimutkaisten, kokonaisvaltaisten prosessien myötä, jotka eivät tarinallistu binääriseksi ja konkreettiseksi? Ei toimi… Koska asiasta ei voi viestiä selkeästi, sille ei voi mitään. Kaikki muuttuisi, jos sokerin voisi osoittaa ylipainon ’tupakaksi’. Harmi ettei se taida olla niin yksinkertaista, mutta olisikohan edes yksinkertaistettavissa?  Viestimme siksi, että saisimme viestinnällä tuloksia, kuten viime viikolla poikkeustilapäiväkirjoissa pohdittiin. (Noin muuten ylipainon suhteen uuskasviöljyt näyttävät yhä pahemmilta.)

Mutta että taas, tarinat johtavat maailmaa, ja tarinoiden puutteessa maailmaa ei johdeta. (Kaupallisena yhteistyönä, tässä tarjouskoodi Editalle tekemäämme Storytelling työelämässä -videokurssille: Storytelling2020, kurssille pääsee täältä.)

*

Mikäs oli tän päivä paras juttu, vaimo kysyy lapsilta illalla.

11-vuotias: ”Kun sain läksyt valmiiksi.”
9-vuotias: ”Kun olin vielä nukkumassa.” 
11: ”Toisiks paras oli kun isi sai grillin valmiiks.”
9: ”Joo. Kolmanneks paras oli kun saatiin nähdä isin peliä, ja neljänneks kun tuli Aku Ankka.”

Mikä on tämä grilli?

Uusi kaasugrilli. Kiitokset vain tuparilahjasta. Kokosin sen puuhailuoluen vauhdittamana illalla.

Ä R i l l i.

Mikä on tämä peli? 

Scorched Earth. Sitä lisää huomenna.

Päivä 38, torstai

Antonio on oikeassa! Kannattaa pukeutua hyvin, ei vaikka työskentelet kotona, vaan etenkin koska työskentelet kotona. Vaatettu kognitio potkii. Hyviä syitä Antioniolla, lisäisin listaan yleisen kunnioitukseen itseäsi kohtaan – jota sinun tulisi ihmisenä tuntea.

Päämäärätön nettisurffailu on luovuuden nykyaikainen edellytys. Olen kahteen romaaniin keksinyt aiheen niin. Eilen löysin jotain niin nostalgista, että liikutuin.

Scorched Earth.

Tätä tietokonepeliä me tahkosimme kavereiden kanssa tuntitolkulla, milloin se oli? Peli on ilmestynyt 1991, eli niinä vuosina. Yläasteella. Koulun fysiikan opettajakin pelasi sitä, se opetti ’viskositeetin’ käsitteen. Pienet tankit ampuvat toisiaan lukuisilla jännillä aseilla, ostavat suojia, räjähtävät Funky Bombina kuollessaan… Kierrosten välissä käydään taas ostoksilla ja täysin napalmivarastoin uuteen taisteluun. Tähän käytimme tuntikausia, päiväkausia lapsuudesta. Kauniita hetkiä kavereiden kanssa huolettomassa nuoruudessa…

Pelaan tätä tänään taas, muistan hyvin miten Rollerit toimivat ja Sandhogit, jopa Contact Triggerit. Opetan ne tytöille, joita ihmetyttää nähdä isä takomassa oudon näköistä tietokonepeliä. Maailma on hieno paikka. Kevät on tullut.

*

Nyt hamstrataan palapelejä niin Suomessa kuin maailmalla. Lisätään palapelit vessapaperin ja kahvakuulien jälkeen listalle. Lautapelikaupassa töissä oleva kaverini vahvistaa asian, ja Saksan Ravensburger ilmoittaa myyntinsä yli nelinkertaistuneen. Maailman kodeissa yhdistellään siis iltaisin paloja toisinsa. Mukavaa puuhaa, vaatii vain oman pöydän ja talouden, jossa ei ole pieniä lapsia. Meillä on seuraa niin voidaan pelailla lautapelejä. Lautapelien idea on, että ne ovat flow-koneita. Laatikosta saa pöydälle tunnin flow-kokemuksen. Ehkä palapeleistäkin, pitäisi kokeilla.

Vaimo on ostanut pojallemme jo paljon leluja ja vielä haluaisi ostaa lisää. ”Mua niin säälittää, ettei sen synttäreille tuu ketään.” Voi pieni…

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.