Nappikaulus (engl. button-down collar) on amerikkalainen keksintö. Brooks Brothers lanseerasi sen jo 1800-luvulla, ja väitetysti alkuperä tulee – hevospoolosta, jossa ei läpättäviä kauluksia suvaittu. Nappikauluksen on siis tarkoitus olla tavallisen pukupaidan ja tällaisen urheilullisen / vapaa-ajallisen polo shirtin välimuoto.

Polo shirt tunnetaan Suomessa yleensä lyhythihaisena ja nimellä pikeepaita (pikee l. piqué on kankaan väljä kudontatyyli). Hämärän peittoon jää, miksi ’poolopaita’ tarkoittaa suomessa korkeakauluksista neulepaitaa, engl. turtle neck. Tässä kuitenkin lyhyt- ja pitkähihainen polo shirt.

Nappikauluspaidan olisi tarkoitus olla ylläolevan paidan ja tavallisen pukupaidan välimalli. Kovaan pukupaitaan ei ole mitään syytä laittaa nappeja, koska kaulukset pysyvät jäykkinä muutenkin. Jos kauluksen kiinnittää napeilla, sen on siis oltava pehmeä. Kaulus elää ja rullaa. Vain pehmeä nappikaulus toteuttaa nappikauluksen platonista ideaa. Tähän malliin:

Nappikaulus on paradoksi: ei ”oikea kaulus” mutta kaulus silti; napit antavat siihen särmää, kuria ja hallintaa, mutta samalla kaulus on pehmeä ja rento. Nappikaulus on rentoa kurinalaisuutta, pehmeää särmää.

Amerikkalaisilla näkee usein nappikauluspaitoja puvun ja solmion kanssa. Yhdistelmä sopii lähinnä heille, siinä on ehkä kansallista ylpeyttä ja ainakin kansallista perinnettä. Meille muille nappikaulus sopii täydellisesti vapaa-ajan paitaan, ja minusta hyvin myös irtotakin ja neulesolmion kanssa. (Tällä hetkellä tuolla bannerissa olevan kuvani kaulus on nappimallinen, joskaan ei rullaa kovin pehmeästi, koska paita oli muistaakseni aivan tuore vielä. Nyt kun näet sen, et voi olla enää näkemättä sitä.)

Rullaukseen tarvitaan paitsi pehmeä, ei-tuettu kangas, myös riittävästi pituutta kauluksen kärkiin. Jotkut amerikkalaisen ivy-tyylin entusiastit jäljittävät nappikauluspaidasta etupäässä täydellistä collar rollia, ja perfektionistit harmittelevat, ettei edes alkuperäinen valmistaja Brooks Brothers enää osaa tehdä täydellisesti rullaavaa nappikaulusta. Paitsi ainakin äskettäisen Great Gatsby -elokuvan inspiroimaan vintagemallistoon. Jay Gatsby tuotti kirjassa paitansa Englannista (”I’ve got a man in England who buys me clothes. He sends over a selection of things at the beginning of each season, spring and fall.” ), mutta joku kirjan muista henkilöistä saattoi hyvinkin käyttää nappikauluspaitoja. Tämä kuva havainnollistaa nappikauluksen platonista ideaa:

Se on ohut ja pehmeä ja kurttuinen – kuin ”oikean kauluksen” ja urheilupaidan välimalli. Kokonaisuus on muutenkin hyvä esimerkki dressing downista, eli siitä miten melko muodollinen/juhlava asu tai vaate, tässä tapauksessa sininen takki & solmio & valkoinen paita -yhdistelmä, voidaan tiputtaa asteen rennommaksi ja epämuodollisemmaksi. Esimerkkitakki näyttäisi olevan pehmeähartiainen, kangas on ehkä pellavaa ja/tai puuvillaa, ja rento ruutusolmio saattaa olla samaa materiaalia. Kokonaisuutta hän on arkeistanut vielä pehmeällä nappikauluksella. Dressing down with a button-down, mitä se olisikaan suomeksi.

Nappikaulus, kun oikea kaulus on liikaa.

*

I don’t own any of these images either. Send me a note if there’s a problem.