1970-luvulta lähtien on Suomessakin opetettu kansalaisia syömään valtion virallisten ravitsemussuositusten mukaan. Kenelle ne on tarkoitettu? Tulisiko sinun noudattaa virallisia ravitsemussuosituksia? Annan vastauksen.
Ravitsemussuositukset laatii nostalgisen niminen valtion ravitsemusneuvottelukunta. Tämä keskuskomitea on Maa- ja metsätalousministeriön alainen, eikä esim. Sosiaali- ja terveysministeriön.
En tiedä kumpi on kyynistyttävämpi fakta: se, että suositukset laatii talousministeriö, vai se, että ketään ei kiinnosta protestoida, vaikka suositukset laatii talousministeriö. Ehkä tälle on jokin erityinen syynsä. Nyt se vain näyttäisi todistavan sen puolesta, että suositukset laaditaan maatalouden tarpeisiin.
Suosituksia noudatetaan kaikissa valtiollisissa laitoksissa kehdosta hautaan: sairaalat, päiväkodit, koulut ja opistot, armeija, vankilat, vanhainkodit. Niissä liikkuu isot rahat. Tämän takia talous ohjaa suosituksia. Ravintomme esimerkiksi on pohjauduttava viljaan, koska maataloutemme rakentuu sille. Ei ole olemassa vaihtoehtoa, että viralliset suositukset tuomitsisivat viljan tai edes antaisivat sille puolueettoman käsittelyn. Viljalla mennään Suomessa.
Valkoinen ydinvilja tuomitaan nykyään yhä useammin, mutta kotimaisesta täysjyvästä ei luovuta – vaikka uusi tieto toteaa, että täysimittaista keliakiaa sairastaa Suomessa 2 % väestöstä, eniten koko maailmassa, ja täysimittainen keliakia näyttäisi olevan vain jäävuoren huippu: sen alla on paljon suurempi joukko ihmisiä, jotka kärsivät gluteeniviljasta (hakuun: non-celiac wheat sensitivity tai gluten sensitivity). Me pohjalaiset hylkeensyöjien jälkeläiset olemme mahdollisesti maailman heikoimmin varustettuja elämään viljapohjaisella ruokavaliolla. Mutta näin taloutemme on rakentunut, joten tätä tuskin tullaan viralliselta taholta edes miettimään koskaan.
Toinen esimerkki kotiinpäinvedosta on rypsiöljyn ylistys. Rypsi on uusruokaa, 1970-luvulla syömäkelpoiseksi jalostettu rehukasvi, jonka öljystä on hurjaa vauhtia tehty kansallinen projekti. Sitä kehutaan, koska se kasvaa täällä. Oliiviöljy ei tue kansantalouttamme.
*
Kansanterveys on kansan terveyttä. Se ei koske yksityisen ihmisen terveyttä. Se ei edes yritä tutkia sinua. Se tutkii joukkoja ja toimii numeroilla. Kuten Turgenevin Isien ja poikien Bazarov sanoo: Ei tutkijakaan ole kiinnostunut jokaisesta koivusta erikseen, vaan koivusta yleensä. Ja hyvä niin, niin tilastotieteen on tarkoituskin. Mutta keskeinen ristiriita on siinä, että yksityistä ihmistä ei kiinnosta kansanterveys vaan omansa. Nämä asiat ovat melko samankaltaisia, mutta silti eri asioita.
Esimerkiksi suola. Meille kerrotaan, että suolaa tulisi välttää, koska se nostaa verenpainetta. Kaikkien tulisi välttää. Kyse on tilastomatematiikasta. On laskettu, että jos keskivertosuomalainen syö päivässä 6.5 grammaa suolaa, ja keskivertosuomalaisen verenpaine on z… niin tavoiteverenpaineeseen pääsyyn vaadittaisiin keskimäärin 6.5 miinus z määrä suolaa. Aloitetaan kansanvalistuskampanja, jotta suolankäyttökeskiarvo per kansalainen laskisi. Lasketaan, että kampanja maksaa Q euroa ja sillä hypoteettisesti säästettäisiin N henkeä, joten kampanja kannattaa.
Mutta sinun verenpaineesi saattaa olla kunnossa. Se saattaa jopa olla alhainen. Sinä saatat jopa kärsiä natriuminpuutteesta. Mutta tottelet silti kansanterveysmääräystä, ja karsit suolansaantiasi. Tilasi pahenee. Kansanterveys ei kärsi, vaikka sinä kärsitkin, koska sinä pienennät suolansyöntitilastoja. THL on tyytyväinen, sinä et.
Toinen esimerkki: raskaana oleville sallitaan Suomessa maksamakkaran syönti, mutta ei maksan syönti, koska maksasta saa väitetysti liikaa A-vitamiinia. Mutta ei ole mitään maagista eroa siinä, maistatko pienen haarukallisen maksapihviä vai levitätkö leivän päälle tuhdisti maksapateeta – saat saman määrän A-vitamiinia. Mutta perustelu ei olekaan tarkoitettu yksilöille: se on simulaatiomallintamiseen perustuva yleistys, jolla on tarkoitus välttää väestötasolla A-vitamiinin liikasaanti. Sinä saatat kärsiä A-vitamiinin puutteesta, mutta koska keskivertosuomalainen ei laskelmien mukaan kärsi, sinäkään et saa syödä maksaa – muussa kuin vähäsen, pateemuodossa. (1)
Tämä on epidemiologiaa. Epidemiologia sai alkunsa kulkutaideoppina, mutta nykyään se on meitä hallitseva tilastotiede, kansanhallinnan väline. Se on kammottavan huono kertomaan, mitä yksityisen ihmisen pitäisi tehdä, koska se ei yritäkään sitä. Tätä ei juuri ymmärretä. (Kiinnostuneille suosittelen Gary Taubesin kirjaa Good Calories Bad Calories.)
Kansalliset ravitsemussuositukset, kuten kaikki kategoriset säännöt, suunnataan pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan. Kaikkien pitää pystyä noudattamaan niitä. Joten kaikki viestit pitää karsia mahdollisimman simppeleiksi, hankalat asiat yksinkertaistaa, mutkat oikoa, rönsyjä karsia. Vaikka se tekisi väkivaltaa totuudelle ja järjelle. Vaikka se kieltäisi maksapihvin, mutta ei samaa maksaa kermaan ja silavaan sekoitettuna pateena. Vaikka solujemme tärkeimmästä elektrolyytista natriumista jouduttaisiin tekemään mörkö.
*
Toinen keskeinen tapa, jolla kansanterveysvalistus on mahdollisesti ristiriidassa sinun omiesi kanssa on tämä: se tähtää mahdollisimman vähään. Se tähtää pienimpään määrään radikaaleja lopputuloksia (hyvän tai huonon radikaaleja). Se ei tähtää täydelliseen terveyteen, ei edes hyvään. Sitä ei kiinnosta voivatko ihmiset hyvin. Se tähtää pitämään ihmiset minimissä, hengissä, se haluaa, että heikoimmatkin selviytyvät, että vähimmälläkin pärjää. Se tutkii kuinka vähällä voi pärjätä, kuinka alas riman voi asettaa. Tämä johtuu siitä, että riman nostaminen maksaa kamalasti. Verorahoja.
Vitamiinien ja mineraalien ja proteiinien, kaiken arvokkaan kohdalla puhutaan saantisuosituksista, mutta näillä on taipumus taittua kohti minimisaantisuosituksia. Ei puhuta optimisaannista. Minimi saavutetaan (keripukki ja riisitauti vältetään), sitten täytetään vatsa edullisilla ja kotimaisilla tuotteilla. Tämä on ravintosuositusten tavoite. Kasviksia suositellaan aina, vaikka niissä ei ole mitään maagista eikä hirveästi ravinteitakaan, mutta ne ovat harmittomia.
Samoin sinun mahakasvattisi saattaa hyötyä maksapihveistä saatavista vitamiineista ja mineraaleista. A-vitamiini on olennaisen tärkeää esim. kehon symmetrian ja silmien kehitykselle – kaksi asiaa jotka vaikuttavat lapsesi kauneuteen. Mutta kansanterveys ei ole kiinnostunut hyötymisestä tai kauneudesta. Se on kiinnostunut riskien vähentämisestä.
*
Tämä kaikkihan on ihan tasa-arvoista, mutta sinä ehkä haluat enemmän.
Tai ehkä et. Ehkä tyydyt siihen, että kärsit samoista vaivoista kuin kaikki muutkin ja pidät sitä normaalina ja jotenkin turvallisena. Pidät normaalina, että vyötäröllä on samat kymmenen kiloa liikaa kuin muillakin. Että tarvitset päivittäin käsirasvaa, huulirasvaa, kasvorasvaa, vartalorasvaa ja rasvaa kantapäille. Että koko ajan on pikku nälkä ja ruoan jälkeen ja busseissa aina nukuttaa; että sinulla on ilmavaivoja ja ”stressivatsa”, ja ladot ostoshihnalle korvaamattomia ruoansulatusjogurtteja. Pidät normaalina, että perheesi on kipeä kymmenen kertaa vuodessa ja riippuvainen lääkärihoidoista, jota olisi ollut mahdotonta antaa vielä pari sukupolvea sitten. Pidät hyväksyttävänä osteoporoosia ja kasvojen luuston alikehittymistä niin, että tarvitaan vuosikausien oikomishoitoa. Nämä ovat ihmisen osa, ja hyi ja häpeä niille, jotka koettavat näitä välttää.
Mistään tästä ei ole haittaa kansanterveydelle – eikä juuri kansantaloudellekaan, koska kansantalouteen kuuluu lääkintätoimi ja rasvatuubikauppiaat.
Jos sen sijaan haluat enemmän, ravitsemussuositukset eivät auta sinua. Ne eivät yritäkään sitä. Ne pyrkivät vetämään sinut takaisin sen perusterveen tai perussairaan, katsannosta riippuen, kansan joukkoon, josta yrität kohota. Tekosi on julkea. Sehän on poliittinen. Se vastaa sellaisiin kysymyksiin kuin: Saako toinen olla terveempi kuin toinen? Saako ihminen harjoittaa vapauttaan etsiä tietoa ja soveltaa sitä parhaaksi näkemällään ja kokemallaan tavalla?
Monien mielestä ei. Monia se pelottaa. Että joku lipeää ruodusta. Liian hyvää ruokaa tehnyt keittäjä saa potkut päiväkodista.
Muista tämä, kun viralliset tahot seuraavaksi antavat lausuntojaan, kuten viimeksi kalaöljystä. Jos näiltä Virallisilta kysytään, ei tule syödä kalaöljyä. Nimenomaan ei tule syödä, ei edes ei tarvitse. Virallisten mielestä on väärin, että hegemoniaa tullaan rapauttamaan poikkeavilla näkemyksellä. Toisinajattelu on kahdesta syystä ikävää: koska toisinajattelijat voivat olla väärässä ja koska he voivat olla oikeassa. Jos he ovat väärässä, hehän aiheuttavat haittaa itselleen, rumentavat tilastoja. Jos he ovat oikeassa, no, hehän nöyryyttävät Virallisia ja vievät näiden työn. Ja he ovat terveempiä kuin toiset, ja se on epätasa-arvoista.
Sinä saatat hyötyä kalaöljyn syönnistä…
…Mutta kansanterveys ei ole kiinnostunut sinusta, vaan tilastoista…
…Eikä kansanterveys ole kiinnostunut optimista terveydestä, vaan heikoimman selviämisestä.
Ongelmia syntyy kun puhutaan eri asioista eikä ymmärretä sitä. Osa nykyisestä sekaannuksestamme ruoan suhteen johtuu tästä.
Toiset (esim. karppaajat, paleot, urheilijat, jne.) puhuvat a1) sinun b1) optimista terveydestäsi. He kysyvät: mitä vaaditaan että juuri sinä pääset parhaimpaasi?
Toiset (Viralliset, Vihreät/vegetaristit jne.) puhuvat a2) kansan b2) minimiterveydestä. He kysyvät: kuinka vähällä suomalaiset voivat pärjätä?
Ne ovat ratkaisevasti eri asioita, vaikka näyttävätkin läheisiltä.
*
Oikeastaan tunnen sääliä virallisten ravitsemussuositusten tarjoajien nykytilannetta kohtaan. Nykyään ihmisillä on vaihtoehtona ottaa asioista itse selvää. He voivat käydä hakemassa PubMedista tai AJCN:sta sen tuoreen tutkimuksen, jota lehdessä toimittaja siteerasi, ja tarkistaa, puhuiko toimittaja pehmeitä. He voivat hakea tietoa ja keskustella siitä blogeissa ja foorumeilla. Tämän takia Viralliset kaverit eivät juuri koskaan viittaa tutkimuksiin. He puhuvat siitä, kuinka ”lukuisat tutkimukset” puoltavat tätä, mutta eivät nimeä yhtäkään, koska sen voisi lukea ja ruotia, tutkia mitä se oikeastaan näyttää todistavan ja mitä ei. Kirotut amatöörit tulevat rikkomaan kaveripiirin hyvää hegemoniaa. (Piirit ovat niin pienet, että kaikki päättäjät ovat kavereita keskenään, ja kavereiden kesken ei viitsi riidellä.)
Toista oli 1970-luvulla: kun auktoriteetti jyrähti, kansa mutisi ja totteli, mutisi ja totteli. Nöyrän alamaisella tavalla suomalaiset vaihtoivat kulttuuriperinteensä sietämättömän makuiseen Floraan. Koko kansalle suunnatut ravitsemussuositukset ovat tämän kekkoslovakialaisen yhtenäiskulttuurin liikuttava jäänne.
*
Mutta: tulisiko sinun noudattaa virallisia ravitsemussuosituksia?
Kyllä, jos et vaadi parempaa.
Loppukevennykseksi tarjoan Tom Naughtonin puheen aiheesta, johon lopetin: Virallisen totuuden kulttuurin kuolemasta.
Hyvää itsenäisyyspäivää.
***
Edit 9.12. Tämä artikkeli on lähtenyt lumivyöryilemään: muutaman päivän sisällä sen ovat lukeneet jo tuhannet ihmiset, eikä vauhti näytä hidastuvan. Toivotan lukijat tervetulleiksi tutustumaan myös blogini muuhun sisältöön! Pääasiani niin blogissa kuin elämässäkin on kirjoittaminen ja kirjallisuus (tägejä: Tämä kirjoittamishomma, Totaalinen romaani, Narratologia, Totuus naisista…). Joitain ruoka- ja tiedeaiheisiakin artikkeleita olen myös ehtinyt tehdä.
*
Post scriptum 10.12.2012
Helsingin Sanomat esiintyy nyt virallisterveellisen puolueen pää-äänenkannattajan roolissa: maanantain lehdessä ”kumotaan sokerimyyttejä”. Puolueen komissaarit (mm. Mikael Fogelholm ja Ursula Schwab) katsovat hoitavansa kansanterveyttä parhaiten kiistämällä sokerin olevan epäterveellistä tai lihottavaa. He suosittelevat sokerin käyttöä yhdessä kotimaisten marjojen, kotimaisen ruisleivän ja kotimaisen rypsiöljyn kanssa – ja näin rientävät todistamaan tämän artikkelini puolesta. Kiitos siitä.
Toimittajan roolissa esiintyvä Ilona Vihonen on hakenut juttua varten sokeritietoa myös – Suomen Sokerin tuotekehityspäälliköltä. Suosittelen lukijoita hakemaan terveystietonsa muualta kuin Helsingin Sanomista. Sillä välin muualla tehdään rohkeaa tutkivaa journalismia, jossa uskalletaan kysyä Is Sugar Toxic?
Joonas Konstig 
Suomessa kuten muissakin euroopan maissa viljanviljely juuri leipäviljavaltaisena maataloutena on ollut pääasiallinen viljelymuoto aina nälkävuosiin asti. Maatalous muuttui työvoimavaltaiseksi lypsykarjan hoidoksi. 1910-luvulla yksipuolinen karjatalous johti monipuoliseen maatalouteen, missä omavaraisuuteen tähtäävässä viljelyssä pyrittiin hyödyntämään kaikkia viljelymahdollisuuksia.
Koneiden tullessa mukaan maanviljelijän arkeen ja lopullisesti EU:n myötä tilakoot ovat kasvaneet ja viljelijän työ on muuttunut huomattavasti.
Kirjoituksen johtopäätökset että talous on rakentunut viljanviljelyyn on kovin yksipuolinen näkemys. Vaikka talous (ja raha) onkin sinällänsä valitettavan merkittävä tekijä, ei se suinkaan ole syynä viljanviljelyyn tai viljanesiintymiseen ravinnossa.
Blogitekstin loppukaneetista saa muuten aivan eri käsityksen, kuin minkä Hesarin jutun lukemalla. (luin verkkoversion, oletan, ettei se poikkea merkittävästi paperiversiosta: http://www.hs.fi/elama/Makea+saattaa+v%C3%A4sytt%C3%A4%C3%A4+mutta+sokerihumala+on+pelkk%C3%A4+myytti/a1355024269089)
Väität jutun kiistävän sen, että sokeri on epäterveellistä ja lihottavaa. Juttua suoraan lainaten siinä todetaan kuitenkin, että
”Sokeri ei tee hyvää hampaille” ja jatketaan, millä haitallista vaikutusta voi vähentää,
”Sokeripitoiset virvoitusjuomat ovat terveydelle haitallisempia kuin keinotekoisesti makeutetut virvoitusjuomat”
”Sokerin liikakäyttö on ongelmallista, koska silloin sokeri köyhdyttää ruokavaliota ja edesauttaa lihomista.”
”karkit ja virvoitusjuomat eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon — Vanhempien tehtävänä on opettaa lapselle kohtuus sokerin syömisessä”
”Osa mehuhyllyn tuotteista on lähinnä värjättyä ja sokeroitua vettä, joten ne eivät sovi päivittäiseen käyttöön.”
Missä tässä kiistetään sokerin epäterveellisyys tai lihottavuus? Jos tarkoitat lauseita ”Sokeri itsessään ei ole vaarallista, sillä sitä voi käyttää kohtuudella ilman minkäänlaista haittavaikutusta” sekä ”Sokerin täyskiellolle ei ole mitään perusteita”, kannattaa lukea ilman ennakkoasennetta uudestaan. Asiantuntijat ovat kanssasi samaa mieltä siitä, että sokeri on epätervellistä, ilmeisesti erimielisyyttä on lähinnä kohtuuden määritelmästä ja tehokkaista keinoista siihen pääsemiseksi.
Kiitos Is Sugar Toxic? -artikkelin vinkkaamisesta, siinä oli vedetty hyvin yhteen tiedossa olevia asioita populaaristi. Artikkelissa puhutaan FDA:n vuoden 1986 suosituksesta, jossa sokerin ei voitu väittää aiheuttavan haittoja, kun lisätyn sokerin määrä ravinnossa arvioitiin 40 paunaksi eli noin 18 kg:ksi henkilöä kohti vuodessa. Tämä on siis päivässä vähän alle 50g. Noin 50g päivässä on ollut ravitsemussuosituksissa sokerinkäytön ylärajana vuodesta 1987. ”Virallisterveellisten” joukoissa ollaan kauhulla seurattu tämän rajan ylittymistä toistuvasti kansalaisten käytännön ruokavalintojen seurauksena ja puhuttu sokerin välttämisen tärkeydestä.
Valitettavasti ihmisten elämäntapoihin vaikuttaminen on todella vaikeaa. Jos minulta kysyttäisiin, kieltäisin ensimmäisenä sokerituotteiden mainonnan ja seuraavaksi muuttaisin lässähdykseksi jääneen makeisveron sokeriveroksi THL:n raportin hengessä. http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1202910 Olisin kiinnostunut kuulemaan myös muita toimivia ratkaisuja ihmisten sokerinkäytön vähentämiseen.
Onkos sinulla Hanna T hajuakaan siitä kuinka paljon ihminen saa elimistöönsä sokeria näistä nykysuositusten hillareista -niin täysjyvä kuin muutkin mukaanlukien? Ja elämäntapoihin on erittäin helppoa vaikuttaa silloin kun muutos tuottaa parantavia tuloksia. Ei siihen veroja ja kieltoja tarvita. Riittäisi, että objektiivista tietoa olisi helppo julkaista kansalaisille selkeästi ilman tämmöisiä sulkijalihaksia kuin thl, mitään kyseenalaistamaton media ja muut ”terveystahot”, jotka ”pelkäävät”, että holhouksenalainen ja tyhmä kansa ymmärtää väärin (hah!). Alla vähän luettavaa -nämä nyt aluksi..
1. Cohen, MN (1989) Health and the Rise of Civilization, Yale University Press.
2 Solbrig (1994)So Shall You Reap, Island Press.
3 Stringer,C. (1996) African Exodus, Henry Hold and Company Inc.
4 Eaton, SB et al. (1997) ”Paleolithic nutrition revisted: a twelve-year retrospective on its nature and implications.” European Journal of Clinical Nutrition; 51:207-216.
5 Broadhurst, CL et al (1998) ”Rift Valley lake fish and shellfish provided brain-specific nutrition for early homo.” British Journal of Nutrition; 79:3-21.
6 Unpublished data from Cordain, L.
7 Cordain, L. (1999) ”Cereal grains:Humanity’s double-edged sword.” World Rev Nutr Diet; 84:20-73.
8 Cohen, MN (1987) ”The significance of long-term changes in human diet and food economy.” Food and Evolution. Toward a Theory of Human Food Habits. pp 261-283. University Press.
9 Cassidy, CM (1980) ”Nutrition and health in agriculturalist and hunter-gathers: a case study of two prehistoric populations.” Food and Evolution. Toward a Theory of Human Food Habits. pp 117-145. Redgrave Publishing Company.
10 Diamond, L (1992) The Third Chimpanzee: The Evolution and Future of The Human Animal. pp 180-191. Harper Collins.
11 Eaton, SB et al. (1985) ”Paleolithic Nutrition, a consideration of its nature and current implications.” N Engl J Med; 312:283-289.
12 Salmeron, J et al. (1997) ”Dietary fiber, glycemic load, and risk of non-insulin-dependent diabetes mellitus in women.” JAMA; 277:472-477.
13 Grundy, S (1999) ”The Optimal ratio of fat-to carbohydrate in the diet.” Annual Review of Nutrition; 19:325-341.
14 Reaven, G (1995) ”Pathophysiology of Insulin resistance in human disease.” Physiological Reviews; 3:473-484.
15 Rasmussen, OW et al. (1993) ”Effects on blood pressure, glucose and lipid levels of a high-monounsaturated fat diet compared with a high-carbohydrate diet in NIDDM subjects.” Diabetes Care; 16:1565-1571.
16 Jenkins, DJA et al. (1987) ”Metabolic effects of a low glycemic index diet.” Am J Clin Nutr; 46:968-975.
17 Holt, S et al. (1994) ”Glycemic index, satiety and the cholecystokinin response.” Am J Clin Nutr; 3(S):787S.
18 Ludwig, D et al. (1999) ”High glycemic index foods, overeating and obesity.” Pediatrics; 103(3):E26-E31.
19. Holt S et al. (1997) ”An insulin index of foods: the insulin demand generated by 100 KJ portions of common foods.” AM J Clin Nutr; 66:1264-1275.
20. Rossetti L (1990) ”Glucose Toxicity.” Diabetes Care; 13: 610-630.
21. Crayhon R (1998) The Carnitine Miracle pp. 34-35 M. Evans and Company, Inc.
22. Gladwell M (1998) ”The Pima Paradox.” The New Yorker Magazine; Feb 2:44-57.
23. Trevision R et al (1998) ”The epidemiology of diabetes Mellitus.” Nephrology, Dialysis Transplantation; 13 suppl 8:2-5..
24. Haffner AM (1998) ”Epidemiology of type 2 Diabetes: Risk Factors.” Diabetes Care; 21 suppl 3:c3-6.
25. Colagiuri S et al. (1997) ”The Metabolic Syndrome: From inherited Survival Trait to a health care Problem.” Experimental and Clinical Endocrinology and Diabetes; 105 suppl 2: 54-60.
26. Valencia M et al. (1999) ”The Pima Indians in Sonora, Mexico.” Nutrition Reviews; 57:S55-S58.
27. Eaton SB et al. (1988) ”Stone Agers in the Fast Lane: Chronic Degenerative diseases in Evolutionary Perspective.” The American Journal of Medicine; 84:739-749.
28. Price WA (1939) Nutrition and Physical Degeneration (6th edition). pp. 59-72. Keats Publishing, Inc.
29. Lieb CW (1929) ”The effects on human beings of a twelve month exclusive meat diet.” JAMA; 93:20-22.
30. Stryer L (1995) Biochemistry (4th edition) pp. 775-778. WH Freeman and Company.
31. Stanley S (1998) Children of the Ice Age pp. 188-248. WH Freeman and Company.
32. Carroll J et al. (1998) ”The ketogenic diet: a practical guide for caregivers.” J AM Diet Assoc; 98:316-321.
33. Nebeling L et al. (1995) ”Implementing a ketogenic diet based on medium-chain triglyceride in pediatric patients with Cancer.” J AM Diet Assoc; 95:693-697.
34. Prasad AN et al. (1998) ”Diet Therapy of Epilepsy in the Nineties; Renewed experience with the Ketogenic Diet.” Nutrition Research; 18(2):403-416.
35. Howell E (1985) Enzyme Nutrition pp. 44-46, Avery Publishing Group, Inc.
36. Atkins R (1992) Dr. Atkin’s New Diet Revolution pp. 280-281. Avon Books.
37. Milton K (1987) ”Primate diet and gut morphology: Implications for hominid evolution.” In Harris M. Ross EB: Food and Evolution Philadelphia, Temple University Press.
38 Ravnskov, U (1998) ”The Questionable Role of Saturated and Polyunsaturated Fatty Acids in Cardiovascular Disease.” J Clin Epidemiol; 51(6) :443-460.
39 Enig, M (1993 ) ”Diet, serum Cholesterol and Coronary Heart Disease”: in Mann G Coronary Heart Disease.
40 Ornish, D (1990) ”Can lifestyle changes reverse coronary heart disease?” Lancet; 336:129-133.
41 Lichtenstein, A et al. (1999) ”Effects of Different Forms of Dietary Hydrogenated Fats on Serum Lipoprotein Cholesterol Levels” NEJM; 340:1933-1940.
42 Ascherio, A et al. (1999) ”Trans Fatty Acids and Coronary Heart Disease.” NEJM; 340: 1994-1998.
43 Knekt, P et al. (1994) ”Antioxidant vitamin intake and coronary mortality in a longitudinal population study.” Am J Epidemiology; 139:1180-1189.
44 Verlangieri, AJ et al. (1985) ”Fruit and vegetable consumption and cardiovascular mortality.” Med Hypoth; 16:7-15.
45 Kanders , B et al. (1992) ”Reducing Primary Risk factors by Therapeutic Weight loss.” In Wadden T et al Treatment of the Seriously Obese Patient. pp 213-230. The Guilford Press.
46 Dreon, DM et al. (1999) ”A very-low-fat diet is not associated with improved lipoprotein profiles in men with a predominance of large, ion-density lipoproteins.” Am J of Clin Nutr; 69:411-418.
47 Golay, A et al. (1996) ” Weight-loss with low or high carbohydrate diet?” International Journal of Obesity; 20:1067-1072.
48 Sheard, N (1995) ” The Diabetic Diet: Evidence for a New Approach.” Nutrition Reviews; 53(l) :16-18.
49 Williams, PT (1999) ”Low-fat diets, lipoprotein subclasses and heart disease risk.” Am J of Clin Nutr; 70: 949-950.
50 Berglund, L (1999) ” HDL-subpopulation pattern in response to reductions in dietary total and saturated fat intakes in healthy subject.” Am J of Clin Nutr; 70:992-1000.
51 Broadhurst, CL (1997) ”Balanced intakes of natural triglycerides for optimum nutrition: an evolutionary and phytochemical perspective.” Medical Hypotheses : 49:247-261.
52 Yehuda et al. (1998) ”Fatty Acids and Brain Peptides.” Peptides; 19(2):407-419.
53 Pond, C (1998) The Fats of Life. pp 289-293. Cambridge University Press.
54 Eaton, SB et al. (1988) The Paleolithic Prescription. Harper and Row Press.
55 Pan, DA et al. (1994) ”Dietary Fats, Membrane Phospholipids and Obesity.” Journal of Nutrition: 124:1555-1565.
56 Brouwer, BAJ et al. (1998) ”Alpha-linolenic Acid does not augment long-chanin polyunsaturated fatty acid omega-3 status.” Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids; 59(5):329-334.
57 Yam, D et al. (1996) ”Diet and Disease – The Israeli Paradox: Possible dangers of a High Omega-6 poly unsaturated fatty acid diet.” Isr. J Med Sci; 32:1134-1143.
58 De Lorgeril, M et al. (1990) ” Effect of a Mediterranean Type of diet on the Rate of cardiovascular Complications in Patients with coronary artery disease.” JACC ; 28(5):1103-1108.
59 DeLoreril, M et al. (1994) ”Mediterranean alphja-linolenic acid-rich diet in secondary prevention of coronary heart disease.” LANCET; 343:1454-1459.
60 Spiller, G et al (1998) ”Nuts and Plasma Lipids: An Almond-Based Diet Lowers LDL-C while preserving HDL-C.” J AM Coll of Nutr; 17(3):285-290.
FDA:n selvitys sisälsi muun ruokavalion hiilihydraatit, eikä havainnut haittaa tuosta 50g:sta lisättyä sokeria sen päälle. Toki täysin hiilihydraatitonta ruokavaliota oli tuolloin vaikea tutkiakaan, kun sen noudattajia ei väestötutkimukseksi asti tainnut olla. Kommenttini yllä koskee Joonaksen argumentointia (”kiistävän sokerin olevan epäterveellistä ja lihottavaa”) eikä suoraan sokerin vaarallisuutta.
THL ei yritä olla mikään tiedon etsinnän estäjä, kansalaiset ovat täysin vapaita esim. lukemaan PubMediä tai ravitsemuskirjoja. Lisäksi nettiaikana kansalaisten mahdollisuuksia etsiä ravitsemustietoa on parannettu esim. Fineli-haun muodossa. Valtaosa ihmisistä ei kuitenkaan kirjallisuuskatsauksia tee, joten valtion laitosten (esim. ravitsemusneuvottelukunnan) tehtävä on viestiä terveystutkimusten pohjalta syntyneet johtopäätökset niin tiiviissä muodossa, että yhden tekstin lukeminen riittää tai että median kautta tapahtuvan viestinnän kokonaiskuva muodostuu järkeväksi (eli tiedeyhteisön yleisen näkemyksen mukaiseksi). Toki uusi tieto otetaan huomioon, mutta viivettä tulee väistämättä, kurkkaa esim. viestini 13.12. klo 14.17 ja 12.12. klo 0.15.
Jos sinulle oli helppoa pistää ruokavaliosi uusiksi ja pystyt jatkamaan hyväksi kokemaasi ruokavaliota loppuelämäsi, onnittelut. Kaikille muutos ei ole yhtä helppo. Ihmiset arvottavat asioita hämmästyttävillä tavoilla terveyden edelle, muutenhan esim. kukaan ei liikkuisi liian vähän tai joisi alkoholia krapulaksi asti ensimmäisen koettuaan – tai söisi liikaa sokeria. Mainontakiellolla on saatu maksetun viestinnän luomia mielitekoja vähenemään tupakan ja alkoholin kohdalla, jännä ettet koe sitä sokerin tapauksessa tarpeelliseksi.
Kiitos viitelistasta, oli tuolla muutama mielenkiintoinen. Ainakin viitteet 4, 7, 15, 20 ja 60 voisin katsoa ajatuksella läpi, ehkä myös 38:n, 42:n, 47:n ja 55:n, vaikkeivät olekaan sinänsä uutta. Olisit tosin voinut vähän valikoida viitteitäsi suoran copypasten sijaan (taisit ottaa täältä http://www.mercola.com/article/carbohydrates/scientific_evidence_low_grains_ref.htm tai vastaavasta katsomatta itse läpi lainkaan?), esim. viitettä 6 minulla ei ole mitään mahdollisuuksia etsiä käsiini, koska se on julkaisematonta tietoa. Glykeemisestä indeksistä (16-19) puhutaan vuoden 2005 ravitsemussuosituksissakin, enkä ole tietääkseni sanonut rasvankäytöstä (viitteet 38, 41, 42, 46, 49-53, 55-60) tämän keskustelun aikana mitään.
Ei ole oikeastaan minun tehtäväni katsoa tällaista valikoimatonta viitelistaa läpi, se kuuluisi sinulle. Koko listan hankkimiseen (kirjat) ja läpi käymiseen menee enemmän kuin muutama päivä, joten oletan, ettet haluakaan minun tämän keskustelun aikana palaavan asiaan noiden pohjalta. Muutama kommentti kuitenkin niiden artikkeleiden pohjalta, joista abstrakti netistä löytyy:
Ainakin viitteet 12, 13, 14, 26, 40, 41, 43, 44 ja otsikon perusteella 45 ovat linjassa suositusten kanssa.
24 käsittelee muiden kuin kaukaasialaisten amerikkalaisten suurempaa diabetesriskiä, ei ravintoa, ja viite 25 sitä, miten eurooppalaiset ovat sopeutuneet korkeahiilihydraattiseen ravintoon. 32-34 käsittelevät lasten epilepsian tai syöpälaihtumisen hoitamista ketogeenisellä dieetillä (ensiksimainittu ainakin on hoitosuosituksissa), ja menevät siis aika lailla ohi aiheen.
Ylipäänsä ruokavaliokeskustelussa harhaudutaan usein kritisoimaan virallisia suosituksia, vaikka todellinen kritiikin kohde onkin länsimaissa käytännössä toteutuva elämäntapa – ja ravitsemussuositusten laatijoiden kanssa oltaisiin monesta asiasta ja varsinkin tavoitteista samaa mieltä.
Miksi ihmeessä minun olisi pitänyt valikoida SINULLE joitain itsellesi mielenkiintoisia linkkejä. Tuosta nivaskasta voi joku muukin löytää tutkimuksia aiheista, jotka kiinnostavat mm. siitä kuinka hiilarittomilla ja vähähiilarisilla dieeteillä on saatu huomattavan hyviä tuloksia aikaan monen sairauden kohdalla, ja kuinka glykeemisen indeksin noudattamisesta ei välttämättä ole mitään hyötyä -ainakaan noudattajansa kannalta. Tai, kuinka luonnollinen rasva ei todellakaan ole vaarallista, tai kohota sydäntautiriskiä, huononna kolesteroliarvoja jne. Ja totta tosiaan, kopypeistasin tämän mercolalta (koita muuten löytää yksikin thl:läinen, tai muu sinun kantaasi edustava lääkäri tms, joka katsoisi kansalaisvelvollisuudekseen SUOMESSA tuoda ihmistä lähelle TÄLLAISIA tutkimuksia!), koska siinä on aika kattavasti blogin aihetta sivuavia tutkimuksia -siis myös sellaisia, jotka puhuvat täysin sitä vastaan.
Kuten jo on todettu tutkimukset, joiden perusteella suosituksia on laadittu ovat todella mitättömän pienestä näkökulmasta yleensä tehtyjä, eivätkä kerro läheskään koko totuutta. Kuten esimerkiksi pikkututkimuksessa nro 40, jossa (ihan ok tutkimus muutoin koska kyseenalaistaa lääkkeet) todetaan, että kasvisruokavaliolla, jossa vain 10% rasvaa voidaan olennaisesti parantaa sydänverisuoniterveyttä verrokkiryhmään verrattuna.. No niinpä. Mitä mahtoi verrokkiryhmä sitten syödä? Tätä aisaa ei taaskaan katsottu aiheelliseksi selventää. Varmaankin kotitekoista makaroonilaatikkoa, weetabixejä aamupalaksi jne, -eli sitä tavallista ruokaa mitä näihin päiviimme meitä on käsketty syömäänkin. (Vasta nythän on mm. höttöhiilareihin ruvettu kiinnittämään huomiota, ja VASTA nyt, kun Heikkilät sun muut vastaavat, itsensä ja uransa likoon laittaen, kautta maailman ovat niitäkin vastaan rohkeasti paasanneet.)
On aivan järjetöntä väittää, että THL:läiset jotenkin rohkaisisivat porukkaa hakemaan tietoa netistä Hanna T! Harva se helekutin päivä saa kuulla erinäisissä ohjelmissa, lääkärikäynneillä, neuvoloissa jne. kuinka typerien kansalaisten ei pidä itse mennä hakemaan hoitoa sairauksiin tai ohjeita ruokavalioonsa netistä (-tätähän oman kantasi edustajat täällä letkassakin ovat vahvasti toitottaneet -”kompetenssi ei riitä” (lue äly), jne, jne. Ja jos sieltä sitten se apu löytyisikin niin yksittäistapauksiahan nämä (miljoonat) aina ovat. Pekka Puska ja ne tuhat tutkimusta kun jyrähtävät, on koko kansa polvillaan! Ja rassukat thl:n proffat ym. ovat vielä ”niin tavattoman turahautuneita, kun heitä vastaan kirjoitellaan äkäisiä väitteitä -jopa niin inhottavia, että tulee paha mieli” -ja nämä asiat julkaistaan joka kerran, joka tuutissa, oi voi. Mutta kun esim. Antti Heikkilä kirjoitti kirjan, jonka avulla diabetes 2 voidaan täysin parantaa, sen myyntiin ottaminenkin kiellettiin kaikissa suurimmissa kirjakaupoissa (THL lähetti oikeen kieltokirjeen)! Puhumattakaan siitä, Hanna T, että hänen annettaisiin kirjoittaa lääkärilehdessä kantaansa puolustaakseen, tai hesarissa. EI. Hänen uransa ja maineensa kirjaimellisesti tuhottiin! Se, perkele, siitä kansalaisvaikuttamisesta. -Ja jospa tämä olisi edes ainoa esimerkki mutta kun ei ole -edes Suomessa..
Vielä yksi hassu juttu, jonka varmaankin kaikki kuulivat muutama päivä sitten -joka tuutista, kun meidän kunnian arvoisa PROFESSORIMME (elintarviketurvallisuuden) sanoi näin: ” Mikään elintarvike ei voi ennaltaehkäistä, hoitaa tai parantaa sairauksia. SE on lääkkeiden tehtävä!”. Niin ei voi kuin ihmetellä, kuinka, tsiisus, joku voi edes puolella sanalla puoltaa tämän porukan päämäriä. Itsekin aikoinani uskoin tähän paskalaitokseen teeseineen, ja joudun nyt loppuelämäni syömään hormoneja purkista -kyseenalaisella menestyksellä- vaikka alkuperäinen sairastumiseni syy olikin jodin puute ja viljat. Joten v***u joo, lupaan käsi kannolla tehdä kaikkeni, että puoleeni kääntyvät eivät uskoisi halaistua sanaa siitä rakettitieteestä, joksi virallista sanaa edustavat ”oppineet” ovat nämä lopulta niin yksinkertaiset ravintoasiat viimeisinä tot vuosina muuttaaneet.
Jäitä hattuun, VV! 🙂
Jep -täytyy laittaa! 😉
Hanna T, koska itse olen ihan tavallinen pulliainen, eikä aivoni saa abstrakteista yms tiededatasta mitään irti, pitää minun luottaa muiden tulkintoihin ja omaan päättelyyn lukemani ja kokemani perusteella. Heikkilä, jonka sanomisista syntyy aina hirveä sota, neuvoilla lähti hujauksessa 20kg painoa ja olo koheni huomattavasti. Kaksi vuotta paino pysyi normaalina ja olo hyvä, enkä edes liikkunut. Nyt pari kuukautta palannut vanhaan (lähemmäs virallista) eli leipä palannut ruokavalioon ja kappas, 5kg noussut paino. Mutta tästä ei enempää, vaan pointtini. Uskon Heikkilän näkemyksiin monelta osin ja haluaisinkin sinulta vastakommentin tähän. http://www.anttiheikkila.com/blogi/12-myyttia-sokerista/
VV: Tarkoitin linkkien valikoinnilla lähinnä keskustelun aiheen kannalta olennaisten ja jotenkin realistisesti luettavissa olevien tutkimusten, ei juuri minua kiinnostavien tutkimusten valikoimista. Isoilla listoilla keskellä keskustelua on usein tapana ennemmin karkoittaa kuin kutsua luokseen, siksi valikointi olisi tärkeää.
THL ei toki rohkaise ihmisten tiedon hakua netistä, koska monet luottavat yhtä lailla kaupalliseen ja uskonnolliseen viestintään, kuin perustellumpaan. (tsekkaa esim. living on light -ideologia) Kompetenssin puute ei ole todellakaan yhtä kuin älyn puute, sillä tarkoitetaan tarpeellisia taustatietoja, joilla esim. arvioida lähteen luotettavuutta tai uuden väitteen suhdetta aikaisempaan tietoon aiheesta. Minusta tavoite ohjata ihmiset luotettavan tiedon ääreen ei ole ollenkaan hullumpi, käytännössä pitäisi toki katsoa, että sitä tietoa päivitetään riittävän usein.
THL ei ole tietääkseni lähettänyt mitään kieltokirjettä, vaan Diabetesliitto vetosi 2008 kirjakauppojen sisäänostajiin. Heikkilän kirjojen menekkiä tämä ei käsittääkseni vähentänyt, eikä tuhonnut hänen uraansa.
Ikävä kuulla, VV, että olet sairastunut eikä oma hormonituotantosi riitä. Ymmärrän, että suututtaa! Jos tulkitsen oikein, että tarkoitat kilpirauhasen vajaatoimintaa, niin kansalaisten jodin puutetta yritetään kyllä estää. Valitettavasti viljojen välttämistä ei olisi voitu julkiselta puolelta sinulle suositella, koska riittävän näytön puuttuessa suositus olisi perustunut enemmän toivoon, kuin tietoon. Ylipäänsä lääketieteessä uusi tieto on otettava sitä kriittisemmin vastaan, mitä innostavammalta se vaikuttaa: ”jos se vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisemmin on sitä”. Ei se todellakaan kivaa ole, että joutuu odottamaan lupaavilta vaikuttavista tuloksista varmennusta, vaikka edessä olisi jo nyt tiedon soveltamisesta mahdollisesti hyötyvä potilas.
Jaan tämän ketjun nyt kahtia ja vastaan kardaani32:lle erillisellä kommentilla, jotta teksti olisi helpompaa lukea.
Paluuviite: Helsinki Paleo Podcast – Episode 13 | Integral Life by OlliS
Olipas hyvää juttua!
Kiva kuulla, kardaani32, että olet hyötynyt ruokavaliomuutoksesta. Ikävää, että painosi on alkanut taas nousta. Toivottavasti pystyt palaamaan aiempiin, sinulle hyödyllisiin tapoihisi tai vähentämään energiansaantia leivänsyöntiä vastaavasti muusta ruoasta. Laihdutustuloksen pysymisessä liikunta on muuten hyvä apukeino, ja lisäksi hyvä kunto on terveydelle eduksi painosta riippumatta.
Kiitos linkistä. Kommentoin kohta kohdalta (pyydetystä vastakkaisnäkökulmasta) sen mitä osaan. Heikkilällä on toki paljon pidempi historia ravitsemusasioissa, kuin minulla, joten pystyn lähinnä kommentoimaan argumentaatiota, en niinkään koko kuvaa. Lisäksi en pysty arvioimaan, mitkä osat Hesarin väitteistä tarkalleen ovat tutkijoiden ja mitkä sokerilobbareiden suusta.
1. Lehtijutussa puhutaan siitä, ettei sokerissa ole mitään erillistä kemiallista yhdistettä, joka sitoutuisi johonkin erilliseen reseptorimolekyyliin aivoissa aiheuttaen riippuvuutta, kuten nikotiini. Esim. musiikki, liikunta ja pelaaminen vapauttavat aivoissa samoja aineita, kuin alkoholi ja huumeet – ne siis viestivät mielihyvää. Mielihyvään voi toki jäädä koukkuun, mutta vaikka yksilölle tulisikin hankala tie eroon mielihyvän haitallisesta lähteestä, varsinaisesta päihdelääketieteessä tarkoitetusta kemiallisesta riippuvuudesta ei käsittääkseni ole pystytty osoittamaan olevan kyse. Erimielisyyttä taitaa olla lähinnä riippuvuuden määritelmästä.
2. Sokerin hammashaitallisuutta ei tuossa kiistetä, vaan tuodaan isompi ongelma esille: sokeriset välipalat. Koko kansan terveyttä hoitavien on otettava ihmisten käytännön käytös huomioon.
3. Huonosti muotoiltu kysymys toimittajalta, mutta monet näin ajattelevat. Heikkilän viitteet eivät oikein perustele hänen väitteitään:
– FDA:n lista on käsittääkseni ihmisten raportoimia, ei todennettuja, valituksia
– leukemiaa tutkineet totesivat tulosten saattavan selittyä myös sattumalla
– Heikkilän linkkaamat lymfoomaan ja muihin syöpiin viittaavat rottakokeet saivat PubMedistä löytyvien kommenttien perusteella kyllä EU-viranomaiset tsekkaamaan pikavauhtia tulokset uudestaan siltä varalta, että suosituksia olisi syytä muttaa. Aiemman tutkimuksen tulokset selittyvät aspartaamin sijaan kuitenkin käytetyssä rottapopulaatiossa leviävällä keuhkoinfektiolla, joka rotilla aiheuttaa keuhkolymfoomaa. Muu merkittäväksi arvioitu syöpäilmaantuvuus ei juuri eroa muiden tutkimusten aspartaamittomasta vertailuryhmästä, ja lisäksi tutkimuksissa on menetelmällisiä heikkouksia (esim. aspartaamin saantiarviot ovat alakantissa) jotka huomioiden tutkimuksista ei voida vetää johtopäätöksiä aspartaamin syöpävaarallisuudesta.
-Ennenaikaista synnytystä Heikkilän mielestä tukevassa tutkimuksessa ei mm. oltu huomioitu muita ennenaikaisen synnytyksen riskiä lisääviä tekijöitä (esim. raskausdiabetesta) jotka voivat selittää aikaisemmista tutkimuksista poikkeavan tuloksen.
-Lihomiseen viittaava viite ei puhu lainkaan aspartaamin lihottavuudesta aineena vaan siitä, miten limonadin juonti ja varsinkin dieettilimonadien runsas juonti on yhteydessä runsaaseen lihomiseen – kun muita elintapoja ei oteta huomioon. Ravitsemussuosituksissa lähdetään siitä, etteivät limonadit kuulu päivittäiseen ruokavalioon.
-Fibromyalgiapointti on mielenkiintoinen. Se on tosin todistusarvoltaan heikohko tapauskuvaus ja löysin aiheesta vain yhden toisen tutkimuksen, kaipaisin siis lisää tutkimuksia aiheesta.
En pysty nyt tämän syvemmälle tässä pureutumaan Heikkilän aspartaamiväitteisiin, koska se menee aika lailla ohi aiheen.
5. En tiedä, mistä Heikkilä tuon ”ketoaineet ovat 25% parempia energianlähteitä” vetää kun sitä ei perustella, mutta elimistö kyllä käytännössä käyttää glukoosia aivojen ensisijaisena energianlähteenä suunnilleen niin kauan, kuin sitä on saatavilla. Toki ketoosissakin oleva ihminen pärjää, mutta ainakaan esim. Atkinsin dieetissä ei ole laihtumisvaihetta lukuunottamatta tarkoitus pysytellä ketoosissa loppuelämää.
Vaikka glukoosi olisi vain todella pienelle aivojen osalle välttämätöntä, pitäisi väite ”glukoosi on aivoille välttämätöntä” paikkansa.
6. Heikkilä puhuu laihduttajista, lehtijuttu maratoonareista. Molemmat ovat sitä mieltä, että normaalitilanteessa tasapainoinen ravinto on parempi lihasten energianlähde kuin sokeritankkaus. Ei tosin käy selväksi, millä eväillä Heikkilä ääritilanteessa olevat maratoonarit varustaisi.
7. Lehtijutussa puhutaan suorasta yhteydestä, Heikkilä viittaa epäsuoriin mutta toki erittäin huolestuttaviin viitteisiin.
-Limsojen haimasyöpäyhteyttä perustelevassa viitteessä viitataan tutkimukseen, jossa limsojen todettiin liittyvän mehuihin verrattuna suurempaan riskiin. Sekoittavia tekijöitä kuten haimasyöpävaaralliseksi tiedetty tupakointi suljettiin pois, mutta esim. runsasta käristetyn lihan käyttöä ei. Suht. harvinaisen taudin tapauksessa pienikin sekoittava tekijä voi tuottaa suuren virheen, eikä syy-seuraussuhdetta voitu tuossa tutkia. Silti tosi mielenkiintoinen tulos, kyllä.
-Limsan eturauhassyöpävaarallisuutta perustelevassa viitteessä ravinnon kokonaishiilaripitoisuudella ei ollut yhteyttä syöpään (joka voi toki selittyä runsaammin hiilareita syövän poppoon muihin verraten terveellisemmillä elintavoilla), mutta runsaan puhdistettujen hiilihydraattien ja sokerinkäytön olevan yhteydessä korkeampaan syöpäriskiin. Todella mielenkiintoista, muttei vielä tarkoita syy-seuraussuhdetta.
-Paksusuolen syöpään viittaava artikkeli puhuu paksusuolensyövän uusiutumisesta, ei syntymisestä alun perin. Tulosten perusteella runsas hiilareiden syönti lisää uusiutumia vain, jos se liittyy lihavuuteen.
-Rintasyöpään viittaavassa artikkelissa havaittiin yhteys ravinnon glykeemisen indeksin ja kuorman ja rintasyövän välillä viitaten insuliinin, ei suoraan sokerin, merkitykseen rintasyövän kehityksessä. Lihavuus voi tässäkin olla sekoittavana tekijänä, sitä ei otettu huomioon. Nopeiden hiilihydraattien haitallisuudesta on ollut muutakin viitettä varsinkin vaihdevuosien jälkeisessä rintasyövässä (hiilihydraattien saanti ei näytä vaikuttavan ennen vaihdevuosia ilmaantuvan rintasyövän riskiin), katsaukset ovat vasta tuloillaan.
-Syöpäsoluja käsittelevä viite käsittelee sokerin poistoa syöpäsoluilta, ei ravinnosta.
En ole itsekään hirveän innoissani siitä, että Roosa nauha -säätiö kerää rahaa rintasyöpätutkimukseen mm. suklaapatukoiden myynnistä. Suorasta sokerin syöpävaarallisuudesta ei ole käsittääkseni (vielä riittävästi) näyttöä, muttei se toki tarkoita, etteikö sitä kohta voisi olla.
8. Lehtijutussa puhutaan siitä, onko sokerin täyskiellolle perusteita, Heikkilä siitä, onko sokeri välttämätöntä lapsille (no ei ole). Lohturuokailmiö ja liiallisen sokerinsaannin ongelmat tiedostetaan myös ”virallisterveellisissä” joukoissa. Kuitenkin myös kielletyn hedelmän ongelma kasvatuksessa on otettava huomioon, siksi käsittääkseni puhutaan kohtuudesta.
9. Sokeri ei siinä mielessä humalluta, että se muuttaisi keskushermoston toimintaa kuten alkoholi. Heikkilän linkkaama lehtiartikkeli käsittelee lisätyn sokerin pitkäaikaisen, vakavan liikasyönnin (rotille 40 energiaprosenttia tai 50% ruoan painosta) vaikutuksia aivojen välittäjäaineisiin mm. diabeteksen ja lihavuuden kehittymiseen liittyen: näyttää siitä, että arkikokemuksenkin mukaisesti sokerin todella runsas syöminen vähentää kylläisyyttä ja lisää makeanhimoa. Sinänsä kiinnostavaa, mutta menee ohi aiheen. Mielialavaihteluita esim. väsymyksen kautta Hesarinkaan artikkeli ei kiistä.
10. Jossain aiemmassa tähän blogiin liittyvässä tiedontarkistussessiossa huomasin, että nykyaikaisissa margariineissa on transrasvoja hyvin vähän siihen nähden, mitä määriä sisältävien margariinien on havaittu olevan haitallisia. http://www.pronutritionist.net/missa-tuotteissa-on-viela-transrasvaa/
Heikkilä on varmasti jossakin muussa yhteydessä käsitellyt margariinien terveyshaittoja, kun ei nyt linkkaa mitään. Joudun omalta osaltani rajaamaan rasvat pääosin tämän blogikeskustelun ulkopuolelle, kun en koe olevani riittävän perehtynyt monisyiseen, paljon biokemian tasolla tapahtuvaan rasvakeskusteluun.
11-12 Keskimäärin naiset syövät liikaa sokeria, miehet eivät, ja keskimäärin naiset lihovat terveydelle suht. haitattomasti ihonalaisrasvastaan, miehet ja vaihdevuosien jälkeen naiset haitallisesti vyötäröltä. Lehtijuttu on kieltämättä siinä väärässä, ettei fruktoosin haitoista alkaisi olla näyttöä. Hedelmien kulutuksen ei ole tosin havaittu olevan yhteydessä kakkostyypin diabeteksen riskiin, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22684631, eikä Heikkilänkään muuten älyttömän mielenkiintoisessa viitteessä väitetä hedelmien olevan yhteydessä diabetekseen.
Heikkilä vaikuttaa pitävän kaikkea täyskiellosta poikkeavaa sokerin haittojen väheksymisenä, vaikka sokerin haitat vaikuttavat tulevan annosriippuvaisesti. Toki osassa tutkimuksia haitalliset annokset ovat varsin pieniä nykysaantiin verrattuna, siksi olenkin iloinen THL:n sokeriveroehdotuksesta.
Yhteenvetona: vaikka Heikkilä vetoaakin esim. aspartaamiväitteissään myös ala-arvoisiin tutkimuksiin, se ei tarkoita, etteikö hän voisi olla monissa johtopäätöksissään oikeassa. Linkit saattoivat olla esim. helpoiten yleisölle avautuviin tutkimuksiin edustavimpien sijaan. En koe hedelmälliseksi, että ravitsemuskeskustelussa kummaltakaan puolelta kyseenalaistetaan kokonaisuudessaan yksittäisten näkyvien ihmisten, valtiollisten laitosten tai ammattiryhmien uskottavuus, se on minusta omiaan vain lisäämään vastakkainasettelua ja hidastamaan itse asioista keskustelua.
Minulta meni muuten Heikkilän väitteiden tsekkaamisessa ja tämän kommentin kirjoittamisessa 11 tuntia melkein tauotonta työskentelyä (olen lomalla, pomodorotekniikka käytössä), joten en ihmettele lainkaan, ettei tutkijoilla ole aikaa nettikeskusteluille päivätyönsä ohessa/jälkeen.
Blink, blink (alla)..
”THL ei toki rohkaise ihmisten tiedon hakua netistä, koska monet luottavat yhtä lailla kaupalliseen ja uskonnolliseen viestintään, kuin perustellumpaan. (tsekkaa esim. living on light -ideologia) ”
Jees! Thl itsehän on tässä kaupallisuusmielessä puhdas kuin pulmunen! Itse veikkaan vahvasti, että siinä vaiheessa, kun ihminen on niin epätoivoinen, että lähtee etsimään tietoa netistä itsensä parantaakseen, on kaupalliset ja uskomukselliset näkemykset jo kokeiltu -siis juuri ne joita thl&co täällä viljelee. Koko lääketeollisuus rahoittamine tutkimuksineen on juuri tuota em. itseään, ja siksihän tässä jamassa ollaankin! Ride on´ Rockefellerit sun muut. Vai meinaatko, että joku nettineuvon löytänyt ihminen -vaikka tuolla mainitsemallasi valolla- olisi saanut pahempaa jälkeä aikaiseksi kuin thl:n kaltaiset laitokset aikojen saatossa neuvoineen, maailmanlaajuisesti? Kyllähän sitä on kuullut jonkun syöneen puolikkaan lentokoneestakin, mutta se, että joku on friikki ei tarkoita sitä että kaikki ovat. Niin kauan, kun terveytemme on kyseisten laitosten kaltaiset toimintaperiaatteet omaavien proffien sun muiden tietämyksen ja moraalikäsityksen armoilla, voimme vain haaveilla paremmasta.
”Kompetenssin puute ei ole todellakaan yhtä kuin älyn puute, sillä tarkoitetaan tarpeellisia taustatietoja, joilla esim. arvioida lähteen luotettavuutta tai uuden väitteen suhdetta aikaisempaan tietoon aiheesta. Minusta tavoite ohjata ihmiset luotettavan tiedon ääreen ei ole ollenkaan hullumpi, käytännössä pitäisi toki katsoa, että sitä tietoa päivitetään riittävän usein.”
Hupaisa, ja ah niin holhoava ajatus. ”Päivitetään”, mikä? Nettitieto vai?.. Kenen toimesta? Thl:n ”asiantuntijoiden” kenties? Just joo. Siksikö, että ihmisten oma järki ei riitä arvioimaan muiden ihmisten kirjoittamien juttujen todenperäisyyttä tai saittien tarkoitushauttomuutta? Kiitän nyt maallikon puolesta tästäkin. Sinunlaisetko ja nuo thl:läiset olette siihen niin kykeneviä kaikkine ”tietolähteinenne” ja ”asiantuntijoinenne” kertomaan, mikä tieto on luotettavaa? No, kerrohan joku esimerkki luotettavasta tiedosta.
”THL ei ole tietääkseni lähettänyt mitään kieltokirjettä, vaan Diabetesliitto vetosi 2008 kirjakauppojen sisäänostajiin. Heikkilän kirjojen menekkiä tämä ei käsittääkseni vähentänyt, eikä tuhonnut hänen uraansa.”
Kiitos, kun korjaat nuo pahat asiavirheeni, jotta kaikille käy selväksi, ettei niillä tietenkään ole mitään tekemistäkään keskenään………….. -Itse tapahtuma ei kuitenkaan tunnu sinua millään lailla häiritsevän!?
”Ikävä kuulla, VV, että olet sairastunut eikä oma hormonituotantosi riitä. Ymmärrän, että suututtaa! Jos tulkitsen oikein, että tarkoitat kilpirauhasen vajaatoimintaa, niin kansalaisten jodin puutetta yritetään kyllä estää. Valitettavasti viljojen välttämistä ei olisi voitu julkiselta puolelta sinulle suositella, koska riittävän näytön puuttuessa suositus olisi perustunut enemmän toivoon, kuin tietoon. Ylipäänsä lääketieteessä uusi tieto on otettava sitä kriittisemmin vastaan, mitä innostavammalta se vaikuttaa: “jos se vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisemmin on sitä”. Ei se todellakaan kivaa ole, että joutuu odottamaan lupaavilta vaikuttavista tuloksista varmennusta, vaikka edessä olisi jo nyt tiedon soveltamisesta mahdollisesti hyötyvä potilas.”
Minua ei alkuunkaan suututa se, ettei oma hormonituotantoni riitä, vaan se, kuinka tämä minunKIN kohdallani ”hoidettiin”, eli periaatteella ”kun tikku sormessa, niin tuhotaan koko käsi, niin ei tikku enää vaivaa”. Se on tämän päivän hoitoa parhaimmillaan! Kummallisen nopeasti juurikin lääketeolllisuus/tiede ottaa käyttöön vähintääkin heppoisin tutkimusnäytöin ”hoitomuotoja”, joiden turvallisuudesta/hyödystä ei ole mitään takeita! Tuo OIKEA näyttö saadaan sitten vuosien päästä, mutta kenen kustannuksella? Nykyisillä ”hoito”metodeilla ihmiset yritetään kaikin voimin saada käyttämään patentoituja lääkkeitä, ja mahdollisimman pitkään. Voi sitä piruparkaa, joka ei tätä ymmärrä -kuten en itsekään aikoinaan. Kunpa olisin edes kerran kuullut nykylääkärin pohtivan mitä tahansa sairautta ruokavalionäkökulmasta (josta kaikki sairaudet lopulta johtuvat) -paitsi sellaiset lääkärit kuin AH- muuta kuin ehkä muutaman ilmeisen, kuten esim. diabeteksen tai lihavuuden kohdalla, tai mittaavan potilaansa ravinnestatuksen, edes D-vitamiinin! Mutta en ole. En koskaan. Miksiköhän Hanna T? Vetoatko ehkä käypähoitosuosituksiin? Tai ehkäpä tuo tuore, thl:n mielestä niin loistava lisäravinnetutkimus osoittaa sinunkin mielestäsi uskottavasti, että ravinnelisät ovat humpuukia? Vai löytyykö jotain vielä parempaa takataskusta?
Mahtoikohan kukaan tulla hullua hurskaammaksi tuon 11 tuntisen analyysisi perusteella, sokerin vaaroista (tai vaarattomuudesta) ja Heikkilän linkkinvalinnoista. Olipa hedelmällistä kerrassaan. Tässäpä juuri kiteytyy tuo sinunlaistesi toimintatapa vastaavassa tilanteessa; mahdollisimman luottamusta herättävällä ja kaiken maailman tutkimustieteellä päähänlyövällä, pätevänkuuloisella ja holhoavalla artikuloinnilla, sekoitetaan tavisten päät niin perinpohjaisesti, että olennainen hämärtyy, ja ainoaksi vaihtoehdoksi heille, jää thl:n suosistusten seuraaminen ja noudattaminen. Juuri tähän hommaanhan teikäläiset mitä ilmeisimmin koulutetaankin. -Unohdetaan vaan kaikessa rauhassa järjenkäyttö ja se tosiasia, että niin Heikkilä, Atkins, Dahlqvist kuin moni, moni muukin kykenevät parantamaan potilaansa, mitä ”kummallisimmista” sairauksista. Ja kas, he paranevat aivan ilman tutkittua tiedettäkin (vai olisikohan sitä sittenkin olemassa, mutta vain vaiennettuna?)! Kuinkas se on mahdollista Hanna T?? Ja mitä itse selittäisit, jos kysytään, miksei näitä tutkita esim. meillä Suomessa, kun hoitotulokset ovat täysin ilmeisiä mm. kasvavan diabetes-epidemiamme maassa? Kuka olisi thl:läisistä tai muista nk. asiantuntijoista osoittanut minkäänlaista positiivista huomiota (mustamaalaamisen sijaan) noille nykyajan ”ihmeparantajille” metodeineen –paitsi Ruotsissa (sielläkin myrskyn jälkeen)? Mitä vastaat?
En tiedä viitsinkö edes lähteä kyselemään, minkälaista ruokavaliota suosittelisit itse (kaiken tuon tutkimusvatvonnan jälkeen, jota epäilemättä olet harrastanut) esim. diabeetikoille.. Päätynet puoltamaan liiton suosituksia, vai mitä? Hiilareita, hiilareita, lisää hiilareita diabeetikoille -ykkösille ja kakkosille! Viis siitä helpottuuko tauti tai ei. Pääasia on että on ”tieteellisesti” tutkittu.. Vähän niinkuin tuo Roosanauhakeräyskin syöpätutkimuksineen, ja nuo suklaapatukat. Auts –sekö on se suurin ongelma mielestäsi? Eikä esim. se, että rahojansa lahjoittavat ihmispolot luulevat tutkijoiden näillä rahoilla oikeasti yrittävän etsiä parannusta syöpiin, mutta eivät ymmärrettävistä syistä tiedä, että rahoittavat ainoastaan niitä tutkimuksia, joissa etsitään PATENTOITAVIA lääkkeitä, sellaisia, joilla joku firma voisi rikastua.
Jos väität, että ihmisen tekemät kasvirasvat, eli margariinit ja öljyt, omega-6 rasvojen aka ”pehmeiden rasvojen” ylisuuri saanti ja tuputtaminen yleensä, tyydyttyneiden rasvojen demonisointi, vähärasvaiset tuotteet, ja hiilarit kaikkine karvoinensa sekä keskeisten mikroravinteiden krooninen puute (siis asiat, jotka thl voisi käden käänteessä muuttaa, jos terveyden ylläpito olisi tavoitteena, eikä raha) eivät ole kansantautiemme suurimpia syntipukkeja, niin et voisi pahemmin olla metikössä. Kaikkine kompetensseinesi. Sorry.
Tuosta suolan käytöstä. Niin ihmisen natriumin fysiologinen tarve on todella vähäistä. Keskimäärin yksi säilötty oliivi sisältää tuon määrän natriumia. Ja sitten siitä verenpaineesta. 500 000 suomalaista kärsii korkeasta verenpaineesta ja länsimaissa on vielä rajat melko korkealla. On tutkittu että kansoilla joissa natriumin saanti on hyvin vähäistä ei tavata iän myötä kohoavaa verenpainetta vaan paineet pysyvät iästä huolimatta alla 120/75. Natriumn lisäksi ongelmana on liian vähäinen kaliumin ja magnesiumin saanti. Alkuperäis ruokavaliossa kasvisten ja marjojen osuus on ollut suurempaa ja esim. Kaliumia on saatu moninkertaisesti. Näillä unohdetuilla mineraaleilla on hyvin tärkeää rooli verenpaineen säätelyssä.
Niin ja se A vitamiini. Asiahan menee niin että eläinkunnan tuotteissa on retinolia jota voi saada myrkyllisen korkeita määriä ettenkin pitkäaikaisella ”liikakäytöllä”. Suositus on että raskaana olevien ei tulisi syödä maksaruokia usein eli sen yhden pihvin toki voi nauttia kaikkine ympäristömyrkkyineen. Se miksi retinolia ei tulisi raskaana ollessa saada liikaa johtuu siitä että liiallinen A-vitamiini aiheuttaa sikiön epämuodostumia. Puutetta ei tarvitse pelätä sillä vapaasti voi nauttia kasvikunnan tuotteita, joissa monissa on karotenoideja jotka elimistössä metaboloituvat tarvittaessa a-vitamiiniksi eli retinoliksi. Karotenoidien kohdalla liikasaannin vaaraa ei ole.
Paluuviite: Maailmanhistorian tervein kansa? | Joonas Konstig
Hyvä juttu Hesarissa. Toimittaja on tainnut lukea tämän kirjoitukseni. Muutama pointti:
1) Fogelholmin mukaan ”Kotimainen maataloustuotanto on osa ruokakulttuuria, ja siksi näiden erottaminen toisistaan voi olla vaikeaa”, mutta silti ”Ravitsemussuositukset tehdään Fogelholmin mukaan kuitenkin aina vain ja ainoastaan sen perusteella, mikä on tutkitusti terveellistä.”
Ei ole mahdollista tehdä niitä _vain ja ainoastaan_ sen perusteella _jos_ samalla otetaan huomioon kotimainen maataloustuotanto. Kyse on pakosti kompromisseista.
2) Ensin ”[kreikkalaisten ravitsemussuositusten] väite monityydyttymättömien rasvahappojen haitallisuudesta on Fogelholmin mukaan ”puppua”, ja nykyiseen verrattuna niiden saantia voisi lisätä 50 prosenttia.” Mutta heti perään myönnetään, että ”Valtavat määrät monityydyttymättömiä rasvahappoja ovat kuitenkin eläinkokeiden mukaan riski, Fogelholm sanoo. Ne voivat hapettua, ja se on yksi syöpäriskiä lisäävä tekijä.”
Eli ei ole haitallista ja kannattaa lisätä, mutta ei kannata lisätä liikaa, koska sitten on syöpäriski. Onnea tämän viestin läpisaamiseen suurille joukoille, ei tule olemaan helppoa. Oma ehdotukseni: tehkää ero kalarasvan (sis. EPA ja DHA, ne välttämättömät monityydyttymättömät) ja kasvirasvan monityydyttymättömien välillä (lähinnä omega-6-happoja, jotka liikasaatuna voi aiheuttaa tulehduksia ja syöpää). Paitsi että sittenhän pitäisi karttaa rypsiöljyä, kotimaista sankaria…
3)”Meillä ei ole näyttöä siitä, että perunan syömisestä olisi sen enempää haittaa kuin hyötyäkään” on jotakuinkin minunkin kantani. Kunhan niitä ei fritata extended shelf life canola oilissa, kuten ravintoloiden ranskalaiset, koska ks. kohta 2).
http://www.hs.fi/terveys/Eri+maiden+ravitsemussuositukset+ovat+ristiriidassa/a1383131766408